Laki vaatii yrityksiltä nyt läpinäkyvyyttä generatiivisen tekoälyn käytössä, mutta missä menee ilmoittamisen raja? Milloin tekoälyn voidaan katsoa olleen vain apuna, ja milloin sisältö tarvitsee merkitä tekoälyn tekemäksi.

Digitoimisto Into-Digitalin toimitusjohtaja Aapo Mäki avaa, milloin markkinointisisällöt vaativat tekoälymerkinnän ja milloin ihmisen oma vastuu riittää.

– Markkinoijien ei tarvitse halvaantua, sillä sääntöjen ytimessä on yksinkertainen periaate: ihmisellä on oikeus tietää, milloin hän on vuorovaikutuksessa tekoälyn tai sen tuottaman sisällön kanssa, Mäki korostaa.

Mäen mukaan markkinoinnissa ja viestinnässä rajanveto ja pakolliset merkinnät tiivistyvät neljään keskeiseen tilanteeseen:

1. Tekoälyllä luodut kuvat, videot ja ääni on merkittävä aina. Jos verkkosivuille, someen tai mainoskampanjaan luodaan kuvia, videoita tai äänisisältöä generatiivisella tekoälyllä, ne on merkittävä tekoälyn tuottamiksi. Lisäksi niissä tulisi olla koneluettava tunniste.

– Erityisen tiukka ja poikkeukseton linja koskee syväväärennöksiä eli deepfake-sisältöjä, joissa todellista henkilöä tai tapahtumaa on manipuloitu. Ne on merkittävä näkyvästi ja yksiselitteisesti, Mäki avaa.

2. Tekstisisällöissä raja kulkee avustamisen ja luomisen välillä. Tekstien osalta ratkaisevaa on ihmisen rooli lopputuloksessa. Jos tekoälyä käytetään vain apuna, esimerkiksi ideointiin, oikolukuun, tiivistämiseen tai hakukoneoptimointiin, merkintää ei yleensä tarvita.

– Jos blogiartikkeli, uutiskirje tai verkkosivuteksti on sen sijaan kokonaan tai pääosin tekoälyn kirjoittama eikä se ole käynyt läpi aitoa ihmisen tekemää toimituksellista arviointia ja vastuunottoa, tekoälyn roolista on kerrottava lukijalle, Mäki muistuttaa.

3. Chatbotin luonnetta ei saa piilottaa käyttöehtoihin. Jos asiakas asioi verkkosivuilla tekoälyavusteisen chatbotin tai virtuaaliavustajan kanssa, hänelle on ilmoitettava heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien, että vastassa on kone.

– Tieto on tuotava esiin selkeästi heti keskustelun alussa, eikä sitä saa piilotella sivuston syövereissä, Mäki kertoo.

4. Asetus kiinnittää huomiota erityisesti tekoälyn tuottamiin teksteihin, joilla pyritään informoimaan yleisöä yleistä etua koskevista asioista. Tällaisten julkaisujen tekoälyalkuperä on tuotava selkeästi ilmi, ellei ihminen ole aidosti tarkistanut, arvioinut ja ottanut toimituksellista vastuuta sisällöstä.

– Pelkkä nopea muodollinen hyväksyntä tekoälyn tuotokselle ei enää riitä, Mäki summaa.