”Silloin kun ei ole mitään sanottavaa, ei kannata kirjoittaa.”

Tämä ei ole someviisaus eikä tekoälyn suoltama aforismi, vaan kulttuuritoimituksen esihenkilöni Kimmon ohje yli parinkymmenen vuoden takaa.

Kesätoimittajana olin yrittänyt yhdistää työn, Ilosaarirockin juhlinnan ja lempiartistin keikan. Lopputuloksena oli muistilehtiö täynnä sotkua ja aamulla kasaan kursittu juttu, joka nojasi enemmän muiden haparoiviin muistoihin kuin omiin havaintoihini.

Tuon viisauden takia tämäkin kolumni meinasi jäädä kirjoittamatta.

Koska kirjoittamisesta on tullut kulutustavaraa. Tekoäly tekee sen puolestamme. Hyvä uutinen: nyt kenenkään ei tarvitse tuskailla enää sen kanssa, kun ei osaa kirjoittaa. Huono uutinen: sisältöä, kaikenlaista tyhjäntäytettä, syntyy enemmän kuin kukaan ehtii lukea, saati ajatella.

Meistä moni kuitenkin ajattelee kirjoittamalla. Kirjoittaminen on tapa viedä ajatusta pidemmälle ja huomata, mitä oikeasti on mieltä. Kun ulkoistamme kirjoittamisen, ulkoistamme helposti myös ajattelun.

Kone jauhaa, ajatus ei.

MAINOS

Kymmenisen vuotta sitten markkinoinnissa puhuttiin totuuden jälkeisestä ajasta. Siitä olemme siirtyneet seuraavaan vaiheeseen, ajattelun jälkeiseen aikaan. Kaikki voidaan muotoilla uskottavaksi, sujuvaksi ja julkaistavaksi. Kone jauhaa, ajatus ei.

Vastuullisuusviestintä on tästä kipeä esimerkki. Tarvitsemme kuluttajasuojadirektiivit ja green claimsit suojelemaan sitä, etteivät ihmiset kadottaisi uskoaan ihan kokonaan kirjoitetun sanan voimaan.

Jutut, kuten 22.4.2026 Journalistissa julkaistu: ”Viestintätoimisto lähetti valmiin lehtijutun ja ehdotti, että julkaisisin sen omalla nimelläni, kirjoittaa freelancetoimittaja Venla Rossi” kertovat paljon siitä, millaisena kulutustavarana näemme kirjoittamisen.

Luojan kiitos, harkituilla teoilla on edelleen merkitystä. Ne taitavat olla tämän päivän yrityskentällä suurinta radikaaliutta. Sellaiset päätökset ja toiminta, jotka on ajateltu ensin kunnolla läpi ja jotka tuottavat maailmaan jotain myönteistä mukanaan.

Suuri toiveeni on, ettei nyt pilattaisi niitäkin green hush -hengessä. Innovaatiot, rohkeat avaukset ja luovat ratkaisut – nonsense-maailma kaipaa teitä!

PS. Näistä teoista voi sitten harkinnan mukaan kertoa innostavasti ja läpinäkyvästi muulle maailmalle. Tosin kulttuuritoimituksen Kimmon ohjetta noudattaen: vain, jos on oikeasti jotain sanottavaa.

‍

Jonna Ekroos on kasvujohtaja, viestintästrategi ja koulutettu B Corp -vastuullisuusasiantuntija. Jonna avaa kolumneissaan työskentelyä ja elämää yrittäjänä 14 hengen impact-toimistossa. Bisneksen, asiakkuuksien ja tiimien ytimessä on nimenmukaisesti positiivinen vaikutus, impakti.

‍

Jonna Ekroos