Näkökulma

Viestintä pääsi viimein kulmahuoneeseen, mutta samalla unohdettiin, ettei viestijä ole kaikkivoipainen

Viestinnän ammattilaiset ovat vihdoinkin päässeet kulmahuoneisiin, kun viestinnästä on tullut yksi strateginen toiminto talouden ja HR:n rinnalle. Samalla odotukset viestinnän kaikkivoipaisuudesta ovat kasvaneet eeppisiin mittoihin, kirjoittaa Toni Perez.
Kuva:
Viestintä pääsi viimein kulmahuoneeseen, mutta samalla unohdettiin, ettei viestijä ole kaikkivoipainen

Viestinnän ala 2021 -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia viestijöistä kokee, että viestinnän arvostus on noussut koronapandemian aikana. Samaan hengenvetoon todetaan, että ilmaiseksi arvostus ei ole tullut. Yli puolet vastaajista raportoi, että myös työmäärä on kasvanut.

Viestinnän ammattilaisten työnkuva on laajentunut viime vuosina sisäisestä viestinnästä ja mediatyöstä muun muassa julkisuuskuvan hallintaan sosiaalisessa mediassa, kriisivalmiuksien ylläpitämiseen ja coachaukseen.

Viestintäosastoilla teetetään nykyään paljon sellaista työtä, joka ei sinne kuulu, kuten myyntityötä.

Työnkuvan ja arvostuksen laajeneminen näkyy myös siinä, että monen viestintäammattilaisen päivä on aikamoista Teams-rumbaa. Viestintäammattilaisten hokema mantra siitä, että viestintä on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, on sisäistetty – joissakin organisaatioissa jo liiankin hyvin.

Olen iloinen, että viestinnän hyödyt ja mahdollisuudet on tunnistettu organisaatioissa. Huomaan kuitenkin samanaikaisesti pohtivani, ovatko odotukset jo liiankin korkealla. Yksin viestinnällä ei nimittäin varmisteta muutosprojektin onnistumista tai pelasteta laskussa ollutta myyntiä. Apua siitä toki on. Hyväkään viestintä ei kuitenkaan auta, jos yrityksen muilla osastoilla ei tapahdu mitään. Silloin on kovin vähän viestittävää muusta kuin kohta alkavista YT-neuvotteluista.

Viestinnän kaikkivoipainen asema tuntuu korostuvan erityisesti kriisitilanteissa. Usein kuulee jonkun johtajan sanovan, että organisaation kriisiviestintä epäonnistui. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että epäonnistumisten syyt ovat jossakin paljon syvemmällä kuin viestintäosastolla. Esimerkiksi kyberhyökkäyksestä ei voida syyttää viestintää, jos uhkiin ei oltu alun perin varauduttu.

Viestinnän ammattilaisilla on monipuolisen taustansa ansiosta paljon annettavaa organisaation kehityksessä. Toisaalta viestintäosastoilla teetetään nykyään paljon sellaista työtä, joka ei sinne kuulu, kuten myyntityötä tai muiden kuin viestinnällisten prosessien kehitystä. Myös ajattelutyön ulkoistus on monelle viestinnän ammattilaiselle varsin tuttua, eli toisin sanoen kahden sanan briiffillä pitäisi tuottaa kaksi liuskaa tekstiä.

Kannustankin viestinnän ammattilaista lievään varovaisuuteen lupausten ja vastuunoton suhteen. Siinä vaiheessa, kun huomaa, ettei viestintäosaston sisälläkään viesti enää kulje, on aika palata perusasioiden ääreen. Meidän viestintäammattilaisten tehtävänä on ennen kaikkea tukea strategian toteutumista ja poistaa tekemisen esteitä, mutta ei tehdä kaikkea itse.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa