Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti viime viikolla ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kanslian alle.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry kertoo olevansa päätökseen hyvin pettynyt. Järjestö katsoo päätöksen uhkaavan kansalaisten ja median tiedonsaantia sekä demokratian toimintaedellytyksiä.

– Päätöksen seurauksista ovat varoittaneet ministeriöt itse, media, tutkijat, ammattiliitot, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä viestintäjärjestöt ja kaikesta huolimatta tämä runnottiin läpi huolia kuulematta, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo toteaa tiedotteessa.

– Myös 3,4 miljoonan euron säästöt ovat melko mitättömät valtion budjetissa, ja riskit uudistuksessa ovat kuitenkin suuret, hän jatkaa.

Revon mukaan keskeistä olisi jatkossakin säilyttää viestintävalta ministeriöissä. Hän muistuttaa, että viestinnän johtaminen kuuluu viestinnän ammattilaisille, ja ammattimainen viestinnän johtaminen ei onnistu, jos sitä yrittää hoitaa muun työn ohessa. Hyvät viestinnän resurssit ministeriöissä ovat Revon mukaan myös keskeinen osa kriisiviestintää.

– Parasta kriisiviestintää on jatkuva ennakoiminen, päivittäinen substanssia ja lainvalmistelua lähellä oleminen sekä ministeriöiden oma, avoin viestintä. Suunnitelmissa on kuitenkin ollut keskittää kriisiviestintä valtioneuvoston kansliaan, josta sitten haetaan apuja tarpeen tullen. Viestinnän ammattilaiset eivät kuitenkaan ole pelinappuloita, joita siirretään paikasta toiseen tarpeen mukaan, Repo jyrähtää.

Repo on myös huolissaan asenteesta valtionhallinnon viestintään. Mediassa on ruodittu esimerkiksi pääministeri Petteri Orpon toiveita siitä, että hallituksen päätöksistä viestittäisiin positiivisemmin. Myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson ympärillä on liikkunut kohu, jonka mukaan hän on kehottanut rivivirkamiehiä olemaan antamatta haastatteluita medialle.

– Julkisuuslaki velvoittaa viranomaisia ja virkamiehiä toimimaan avoimesti. Hallintolaki velvoittaa virkamiehiä kommunikoimaan, ei vain hallinnoimaan. Haastattelujen antaminen, proaktiivinen viestintä, tiedottaminen ja kysymyksiin vastaaminen ovat osoitus avoimuusperiaatteen toteutumisesta, Repo toteaa.