Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan säästötoimena sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää ministeriöiden kykyä viestiä strategisesti ja avoimesti, arvioivat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja sen kattojärjestö Akavan Erityisala. Järjestöt vaativatkin keskittämissuunnitelmien perumista.

Ministeriöiden viestintä aiotaan keskittää valtioneuvoston kanslian alle. Jatkossa viestijät toimisivat edelleen ministeriöissä, mutta työnantajana olisi valtioneuvoston kanslia.  Viestintä aiottaisiin keskittää jo vuoden 2027 alusta osana valtionhallinnon säästöjä.

– Viestintä ei ole irrallinen tukifunktio, eivätkä viestinnän ammattilaiset ole pelinappuloita, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan eri paikkoihin. Jos viestintä keskittyy vain käytännön toimintaan ilman ministeriön strategisen tason suunnittelua ja valmistelua, vaarana on, että viestintä etääntyy päätöksenteosta tilauspalveluksi. Tämä näyttäisi monella tapaa viestinnän taantumiselta, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo toteaa tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että ministeriön viestijä tarvitsee läheisen yhteyden oman substanssinsa lainvalmisteluun, sillä jo hallintolaki edellyttää valmisteilla olevien asioiden viestimisestä kansalaisille ennen päätöksentekoa.

– Erikoista tässä on ollut myös se, että asiasta päätettiin ilman kustannusarviota ja vaikutusten arviointia. Lisäksi hanketta leimaa riskien ohittaminen, avoimuuden puute sekä pakonomainen kiire, kun muutamassa kuukaudessa pitäisi saada uusi organisaatiomalli valmiiksi. Yleensä keskittämishankkeet kestävät vuosia ja senkin jälkeen ne saatetaan perua, Repo tulittaa.

Hän ihmettelee, miksi jo käynnissä ollut yhteisten palveluiden, kuten striimaus- ja kuvauspalveluiden keskittäminen romutettiin kahden vuoden jälkeen, mutta nyt ajatellaan, että kahdentoista hallinnonalan strateginen viestintä aiotaan keskittää muutamassa kuukaudessa.

Revon mukaan viestinnän keskittäminen näkyy myös suoraan kansalaisille. Hänen mukaansa julkishallinnon säästäminen viestinnästä vaarantaa kansalaisten oikeuden ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Riskinä on Revon mukaan myös se, että viestinnän poliittinen ohjaus lisääntyy ja luotettavuus kärsii.

– On ensiarvoisen tärkeää, että ministeriöiden viestintä säilyttää riippumattomuutensa. Poliittisen viestinnän ja virkaviestinnän erottaminen on ministeriöiden viestintäammattilaisten keskeisiä tehtäviä. Keskittäminen valtioneuvoston kanslian alaisuuteen luo vähintäänkin mielikuvan poliittisen ohjauksen lisääntymisestä, sillä viestintä ei olisi enää osa muuten itsenäisiä ministeriöitä eikä sitä johdettaisi ministeriöistä, vaan niiden ulkopuolelta, Repo sanoo.

– Keskittäminen on myös turvallisuusuhka. Mitä tapahtuisi keskitetylle valtioneuvoston viestinnälle, jos sinne kohdistuisi halvaannuttava kyberhyökkäys? Tehokas viranomaisviestintä on kriittistä ajassa, jossa yhteiskuntaa haastavat disinformaatio, kriisit, polarisaatio, kyberuhat, yhä nopeatempoisempi mediaympäristö, informaatiovaikuttaminen ja informaatiotulva, hän jatkaa.