Viesti ry on antanut lausuntonsa valmiuslain uudistuksesta.

Viesti ry korostaa lausunnossaan, että viestintä on keskeinen osa poikkeusolojen hallintaa ja kansallista turvallisuutta.

Lausunnossa muistutetaan, että poikkeusolojen kriisiviestintä ei ole pelkkää tiedottamista. Se on osa kansallista turvallisuuspolitiikkaa, psykologista kriisinkestävyyttä ja demokratian turvaamista. Viestinnän tehtävä on pitää yhteiskunta koossa, vaikka olosuhteet horjuvat.

Viesti ry nostaa valmiuslain uudistamista koskevassa lausunnossaan esiin kuusi näkökulmaa poikkeusolojen viestintään.

Ensinnäkin kriisiviestintää on harjoiteltava. Lakiin tarvitaan Viesti ry:n lausunnon mukaan selkeä kirjaus kriisiviestinnän harjoittelusta ja vastuunjaosta poikkeusolojen toimintavalmiuden ylläpitämisen rinnalle. Riittävällä ennakoimisella voidaan turvata väestön tasavertainen tiedonsaanti esimerkiksi asuinpaikasta tai kielestä riippumatta.

Viestintää on myös tehostettava poikkeusoloissa, ja väärää tietoa on torjuttava. Viesti ry:n mielestä lakiin tarvitaan perusoikeuksia kunnioittavat valtuudet puuttua vakavaa haittaa aiheuttavaan mis- ja disinformaatioon.

Viesti ry myös korostaa, että poliittinen ja virkaviestintä on pidettävä erillään, ja viestinnän johtamisesta tulisi vastata viestinnän ammattilainen. Ammattijärjestö muistuttaa, että kriiseissä poliittisen viestinnän ja virkaviestinnän rajat voivat hämärtyä, mikä heikentää luottamusta. Viranomaisviestintää ei saa käyttää poliittiseen vaikuttamiseen.

Viestinnän on oltava myös oikeasuhtaista ilman liioittelua tai vähättelyä. Uhasta ja sen mahdollisista vaikutuksista täytyy viestiä niin avoimesti kuin se on mahdollista turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen.

Viesti ry:n mielestä ympärivuorokautisuus ja monikanavainen valmistautuminen on otettava huomioon tietoliikenteen häiriötilanteiden viestintävalmiudessa. Järjestö nostaa esiin myös sen, että Suomi nojaa tällä hetkellä vahvasti Euroopan ulkopuolisiin järjestelmiin, mikä on haitallista huoltovarmuuden näkökulmasta.

Viimeisenä näkökulmana Viesti ry nostaa esiin sen, että poikkeusolojen päättyminen ei poista epävarmuutta. Jälkiviestintä tukee järjestön mukaan turvallisuuden tunnetta, torjuu väärää tietoa ja auttaa yhteiskuntaa toipumaan. Tämä velvoite on siksi lausunnon mukaan sisällytettävä poikkeusoloja koskevaan viestintään.