Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vertailee eri ammattiryhmiä sen mukaan, kuinka paljon työssä esiintyy tunteita herättävää sosiaalista vuorovaikutusta ja kuinka kuormittavia nämä tunteet ovat.

– Tunteita herättävän vuorovaikutuksen määrä ja kuormittavuus vaihtelevat ammateittain paljon. Lisäksi sukupuolen mukaan jakautunut ammattirakenne määrittää tunnekuorman määrää ja kasaa sitä naisenemmistöisille aloille, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen kertoo tiedotteessa.

Kuormittavimmiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunteet kokivat peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Ammattiryhmät ovat naisenemmistöisiä. Vähiten kuormittaviksi vastaavat tunteet koki miesenemmistöinen ammattiryhmä valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.

Myyjien tunnekuormituksen tunnusluku on 1,92 (asteikolla 1–4) ja tunteita herättävän vuorovaikutuksen osuus työajasta samalla asteikolla 3,05.

Myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijoiden vastaavat luvut ovat 1,94 ja 2,95. Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajien puolestaan 1,95 ja 3,06.

Alalla siis tunteita herättävän vuorovaikutuksen osuus työajasta on kohtalaisen suuri, mutta tunnekuormitus on melko keskimääräinen muihin aloihin verrattuna.

Vertailun vuoksi esimerkiksi edellä mainittujen peruskoulun alaluokkien opettajien vastaavat luvut ovat 2,70 ja 3,76.

Voit vertailla aloja Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa.

Tunnekuormaa on olennaista katsoa myös työn tuottavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Ammateissa, joissa tunnekuormitus on keskeistä, työn onnistumisen ytimessä on vuorovaikutuksen suotuisa kulku tai ainakin riittävän toimiva vuorovaikutus.

– Tunteita työssä on syytä tarkastella työelämän rakenteista nousevina ilmiöinä, eikä yksinomaan yksittäisen työntekijän kokemuksina. Tällöin on mahdollista myös ymmärtää syvällisemmin työn luonteen, organisatoristen puitteiden ja sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden merkitys tunnekuormituksen taustalla, Väänänen avaa.