Kolumni

Suomikatoa tulisi estää markkinointiviestintätoimistoissa lähes samalla tarmolla kuin ilmastonmuutosta

1.6.2023 7:05
Toni Perez
Ehdotetaan asiakkaiden tuotteille ja palveluille suomenkielisiä nimiä, jotka takuulla erottuvat joukosta myös kansainvälisesti. Ryhdytään tiedotteissa aktiivisesti korvaamaan englanninkielisiä termejä suomenkielisillä ilmauksilla, ja etsitään uusille asioille suomenkielisiä nimiä, kehottaa Toni Perez.

Joinaa meiän jengii, kannustavat setäikää lähestyvät videontekijät erään yleishyödyllisen järjestön TikTok-kanavalla. Tarkoituksena on tietenkin luoda yhteys teineihin nuorisoslangia hyödyntämällä. Huomaamattaan herrat ovat kuitenkin samalla edistämässä englannin kielen yksinvaltaa, josta jokaisen suomalaisen markkinointiviestijän kannattaisi olla edes vähän huolissaan.

Millainen reachi on Turun Sanomilla ja mikä olisi tuon jutun AVE? Joko postasit sen stooreihin? Siinä muutamia esimerkkejä siitä, kuinka englanti hivuttautuu viestinnän ammattilaisten arkikieleen. Sama toistuu myös muilla aloilla. Olen istunut aika monessa näennäisesti suomeksi käydyssä palaverissa, jossa englanninkielinen ymmärtäisi ainakin puolet keskustelusta.

Moni meistä markkinointiviestintää työksemme tekevistä elää kuplassa, jossa lähes kaikki ymmärtävät englantia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Suomen kielen kannalta vaarallisimpia eivät kuitenkaan ole vieraskieliset lainasanat, kuten drone tai drooni. Sen sijaan englannin kielen hivuttautuminen kielen rakenteisiin ja ajatteluumme huolestuttaa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat agenttirakenteen yleistyminen (lähtöselvitys tehdään virkailijan toimesta) ja suomen kielen pronominien käyttö englannin kielen artikkelien tapaan (laita se voi sinne jääkaappiin ja sulje sitten se ovi).

Myös englanninkieliset sanonnat alkavat vallata alaa. Kananpojalla (chicken) saatetaan viitata jänishousuun, ja kun jokin asia ei ole helppo, todetaan, että se ei ole minun kuppini teetä.

Tiedän, että moni meistä markkinointiviestintää työksemme tekevistä elää kuplassa, jossa lähes kaikki ymmärtävät englantia. Englanninkielisten termien ja sanontojen viljely on kuitenkin mielen ja kielen laiskuutta, joka monesti vain vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Lähes kaikille vieraskielisille termeille ja sanonnoille on olemassa toimiva suomenkielinen ilmaus. Niistä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos kansa ei niitä käytä. Esimerkiksi edellä mainitulle droonille ehdotettiin nimeksi pienoiskopteria tai robottilennokkia, joka on suomeksi paljon kuvaavampi käsite kuin nyt yleisessä käytössä oleva drone tai drooni.

Englanninkielisten termien ja sanontojen viljely on kuitenkin mielen ja kielen laiskuutta, joka monesti vain vaikeuttaa viestin ymmärtämistä.

Tuntuukin varsin hassulta, että samaan aikaan, kun markkinointiviestintäväki korostaa tiedostojen ja verkkosivujen saavutettavuutta, alkaa meiltä monelta olla hukassa ihan tavallinen yleiskieli. Saavutettavuus on mitä suurimmassa määrin selkeää viestintää omalla äidinkielellä.

Kyseessä on myös alamme tulevaisuus. Jos suomen kieli häviää ja englanti valtaa alaa, markkinointiviestinnän työt hoituvat ihan missä tahansa. Samalla menetämme jotain ainutlaatuista ja omaa, sillä kieli muokkaa myös ajatteluamme.

Toivoisinkin, että alan ammattilaisina alkaisimme yhä enemmän vaalia suomen kieltä sisällöntuotannossamme. Vaikuttaa voi monella tapaa. Ehdotetaan asiakkaiden tuotteille ja palveluille suomenkielisiä nimiä, jotka takuulla erottuvat joukosta myös kansainvälisesti. Ryhdytään tiedotteissa aktiivisesti korvaamaan englanninkielisiä termejä suomenkielisillä ilmauksilla, ja etsitään uusille asioille suomenkielisiä nimiä. Autetaan asiakkaitamme myös hyödyntämään rikasta suomen kieltä.

Tämä kaikki edellyttää sitä, että me alan ihmiset pidämme huolta omasta suomen kielestämme. Tärkeää on muistaa myös seurata, kuinka oma kielemme kehittyy ajassa. Toivon, että markkinointiviestintätoimistot tarttuvat yhtä tomerasti toimeen suomen kielen säilyttämisen puolesta kuin monimuotoisuuden ja ilmastoasioiden edistämisessä. Suomen kieltä tuskin voi kukaan muu onnistuneesti vaalia kuin me suomenpuhujat.

Toni Perez tarkkailee median ja viestinnän maailmaa erityisesti hyvän elämän näkökulmasta. Viestintätoimiston toimitusjohtajana työskentelevä Toni uskoo, että suomalaisesta ytimekkäästä ja suoraselkäisestä viestinnästä olisi kansainväliseksi vientituotteeksi, kunhan pakkaukseen muistetaan lisätä ripaus tunnetta.