Medialukutaidon opetus Suomen kouluissa on saanut kansainvälisissä medioissa poikkeuksellisen laajan näkyvyyden.

Yhdysvaltalainen uutistoimisto Associated Press julkaisi tammikuussa suomalaislasten medialukutaidon opetuksesta reportaasin, joka levisi lähes 200 mediaan 18 maassa ympäri maailmaa. Juttua varten AP:n toimittaja vieraili Tapanilan ala-asteen koulussa Helsingissä.

Aiheesta uutisoivat muun muassa yhdysvaltalaismediat New York Post ja ABC News, sekä brittimediat Daily Mail ja The Independent.

Uutisoinnin kimmokkeena on Medialukutaidon aapinen, joka jaettiin vuonna 2024 kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille.

– Suomalaisten medialukutaito on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Osaaminen ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on pitkäjänteisen työn tulosta. Mediakasvatus elää ajassa, ja sitä tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan muuttuvan mediamaiseman vaatimuksiin, medialukutaidon ja edunvalvonnan asiantuntija Susanna Ahonen Uutismedian liitosta kertoo tiedotteessa.

Jutun uutisoineiden medioiden levikki on mediaseurantapalvelu Meltwaterin mukaan yhteensä 580 miljoonaa, joten juttu on saanut erittäin laajaa näkyvyyttä. Näkyvyyden laskennallinen rahallinen arvo on palvelun mukaan peräti 4,6 miljoonaa euroa. Näin paljon rahaa siis pitäisi investoida, jos sama näkyvyys haluttaisiin saavuttaa markkinoinnilla.

Uutisen mukaan Suomi sijoittuu säännöllisesti kärkipäähän Euroopan medialukutaidon mittauksissa. Suomessa medialukutaitojen opetus alkaa jo kolmivuotiaana osana kansallista opetussuunnitelmaa. Medialukutaitoon kuuluu esimerkiksi erilaisten median viestien analysointi ja väärän tiedon tunnistaminen. Tavoitteena on nostaa kansalaisten kykyä tunnistaa propagandaa sekä valeuutisia, ja erityisesti Venäjän suunnalta tulevia vaikuttamisyrityksiä.

– Kouluopetuksessa pitää yhä vahvemmin keskittyä journalismin tunnistamiseen ja luotettavan tiedon erottamiseen. Kriittisen medialukutaidon rinnalla on tarpeen puhua myös siitä, että joihinkin mediasisältöihin voi hyvällä syyllä luottaa. Journalistinen media on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisimpiä tukipilareita, Ahonen sanoo.