Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktilla on vaikutusta myös suomalaisiin vientiyrityksiin. 56 prosenttia suomalaisyrityksistä kertoo tuoreessa Kauppakamarin vientikyselyssä, että Persianlahden tilanne vaikuttaa toimintaan. Pitkäaikaiseen häiriöön ei sen sijaan uskota, vain vajaa 18 prosenttia yrityksistä kertoo olevansa valmistautunut pidempään häiriöön. Lyhytaikaiseksi häiriön ennakoi 53 prosenttia yrityksistä.

Yritykset kertovat tilanteen vaikuttavan erityisesti toimitusaikoihin, kuljetusreitteihin ja logistiikkakustannuksiin. Yli puolet vientikyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo varautuvansa lyhytaikaiseen häiriöön.

Eniten vaikutusta tilanteella on toimitusaikoihin, kuljetusreitteihin ja logistiikkakustannuksiin. Ainakaan vielä toistaiseksi yritykset eivät ole huolissaan mahdollisesti kohoavista vakuutuskustannuksista.

– Vaikka Persianlahden tilanteen aiheuttama häiriö jäisikin lyhyeksi, on epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä kuitenkin kasvanut kaikkinensa merkittävästi. Se lisää yritysten riskejä ja vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Ennakoitavuus on yrityksille keskeinen riskinhallintatekijä, Kauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo kertoo tiedotteessa.

Lähes 87 prosenttia kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä kokeekin kansainvälisen toimintaympäristön vaikuttavan näkymiin kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Vain kymmenen prosenttia vastaa, ettei kansainvälisellä tilanteella ole vaikutusta näkymiin.

Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten näkemyksiä Yhdysvaltojen merkityksestä. Yrityksistä 32 prosenttia näkee Yhdysvaltojen merkityksen omalle toimialalleen kasvavana, ja 53 prosenttia arvioi sen pysyvän ennallaan. 14 prosenttia näkee Yhdysvaltojen merkityksen kauppakumppanina hiipuva.

Luotettavana kauppakumppanina Yhdysvaltoja pitää 43 prosenttia vastaajista, kun taas noin kolmannes suhtautuu Yhdysvaltoihin epäileväisesti.

Yrityksillä on mahdollisuus hakea korvauksia Trumpin hallinnon aikana käyttöön otettuihin, korkeimman oikeuden sittemmin laittomiksi toteamiin tullimaksuihin. Kuitenkin vain 5,5 prosenttia suomalaisyrityksistä aikoo hyödyntää tätä mahdollisuutta. Viidennes yrityksistä ei vielä osaa sanoa, aikooko hakea korvauksia.

– Tullikulujen maksajia ovat olleet lähinnä tuontiyritykset sekä amerikkalaiskuluttajat. Vakautta ei vielä saavuteta, epävarmuus muiden tullien tulkinnasta jatkuu, joten tuotannon tai toiminnan siirto Yhdysvaltoihin ei ole vaihtoehto kyselyymme vastanneilla. EU-maat ja Pohjoismaat ovat entistä suositumpia kauppakumppaneita, Pohjanheimo sanoo.