Some täyttyy kärjistyksistä, vääristelystä, vihasta ja rasismista, ja tämä uhkaa jo demokratiaa. Näin kertoi Sitran, Behavioural Insights Teamin ja Bondatan selvitys viime viikolla. Saman päättelivät aiemmin talvella useat uutismediat, kuten ainakin Aamulehti, Etelä-Saimaa, Forssan Lehti, Hämeen Sanomat ja Kouvolan Sanomat.

Mainitut mediat sulkivat Facebook-postaustensa kommentoinnin. Kun luin päätoimittajien perusteluja tehdä niin, nostin hattua.

Hämeen Sanomien päätoimittaja Tuulia Viitanen perusteli Facebook-kommentoinnin lopettamista sillä, että uutisia kommentoivat usein someprofiilit, jotka eivät vaikuttaneet olevan todellisia ihmisiä saati Hämeen Sanomien lukijoita. Kommentit levittivät väärää tietoa ja pyrkivät aiheuttamaan tunnekuohuja. Melko samoin sanoin asiaa perustelivat muut mainitut mediat.

Uutismedian liiton omassa mediassa Suomen Lehdistössä päätoimittajat kertoivat, että arveluttavat kommenttiketjut eivät tulleet paikallisuutisiin, vaan esimerkiksi maahanmuuttoon, vähemmistöjen asemaan, Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa tai Yhdysvaltain politiikkaan liittyviin uutisiin. Epäaidoilta vaikuttavilta somekäyttäjiltä ei löytynyt sanottavaa paikallismedioiden ydinaiheista.

Sitran selvityksen mukaan sosiaalisen median algoritmit vinouttavat rajulla tavalla etenkin nuorten näkemää sisältöä. Suomessa 67 prosenttia nuorten Tiktokissa, Instagramissa ja X:ssä näkemästä sisällöstä oli luokiteltavissa oikeistolaiseksi, riippumatta siitä millaista sisältöä käyttäjä itse valitsi. Yli kolmasosa suomalaisnuorista kertoi, että heille kohdistetaan somessa toistuvasti väärää tietoa, salaliittoteorioita ja vihapuhetta. Poliittisen keskustelun seuraaminen somessa aiheutti pettymystä, vihaa, pelkoa ja surua.

Tällaiselle sisällölle journalistisella medialla ei ole syytä luoda tilaa tai antaa yleisöä.

Yhden maakuntamedian Facebook-kommenteissa arvellaan etnisen ruokakaupan myyvän koiranlihaa.

Huoltovarmuuskeskus kartoittaa informaatioympäristössä tapahtuvaa epäaitoa koordinoitua vaikuttamista. Sen raportit eivät ole julkisia, mutta Suomen Lehdistön haastattelussa keskuksen edustaja kertoi, että polarisoivan keskustelun lisääminen voi olla yksi tapa, jolla esimerkiksi ulkomainen valtio voi haluta vaikuttaa Suomeen, ja että uutismedian somekeskustelut ovat tällaiselle houkutteleva ympäristö.

Sometrollaus ei ole vain läppää, vaan pyrkimystä vaikuttaa ihmisiin – ja joskus myös mediaan ja sen uutisvalintaan. Kun media uutisoi poliittisesta somekohusta, lähdekritiikin pitäisi olla korkea. Marraskuussa useat X:ssä Yhdysvaltain politiikkaa kommentoineet käyttäjät paljastuivat intialaisiksi, venäläisiksi ja nigerialaisiksi tileiksi. Kaikki someilmiöt eivät nouse oikeiden ihmisten oikeasta kiinnostuksesta aiheeseen.

Osa uutismedioista haluaa silti yhä pitää yllä somekeskustelua. Yhden maakuntamedian Facebook-kommenteissa käyttäjä kertoo nyt, että naisten äänioikeus on virhe, jonka takia Suomen asiat ovat alkaneet mennä perseelleen ja että ilmastonmuutos on saatanan paskanjauhamista ja propagandaa. Toisen maakuntamedian Facebook-kommenteissa arvellaan etnisen ruokakaupan myyvän koiranlihaa, ja televisiouutisten somekommentoija puolestaan kertoo, kuinka hänen tekisi mieli hommata idästä tekijä lopettamaan ihmiset, joita hän kutsuu lapamadoiksi.

”Tällaiseen toimintaan emme halua antaa alustaa”, Hämeen Sanomien päätoimittaja Viitanen linjasi lokakuussa.

Miksi kukaan haluaa.