Tuore Visit Finlandin tilaama kilpailija-analyysi osoittaa, että Ruotsi, Tanska ja Norja ovat jo liittäneet ruoasta kertomisen osaksi matkailun tarinaa.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa kolmen vuoden projektia, jonka tavoitteena on nostaa suomalaista ruokamaakuvaa. Analyysissä vertailtiin naapurimaiden matkailuorganisaatioiden verkkosivujen sekä somekanavien sisältöä.

Analyysin mukaan Suomella on periaatteessa kaikki edellytykset vahvistaa asemaansa ruokamatkailussa, ja selvitys antaakin eväitä siihen, miten Suomi voi erottua omilla vahvuuksillaan.

Ruoka on noussut kansainvälisillä matkailumarkkinoilla yhä merkittävämpään rooliin. Erityisesti paikallinen ja aito ruoka kiinnostaa matkailijoita, mutta Suomi ei vielä kuulu ruokamatkailun kärkikohteisiin.

Analyysissa käy ilmi, että Ruotsi rakentaa viestintänsä vahvasti fika-kulttuurin varaan. Kahvi- ja pullataukoa markkinoidaan matkailijoille osana ruotsalaista elämäntapaa. Sen rinnalla metsämansikat, sieniretket ja rapujuhlat kietoutuvat luontevasti matkailutarinaan.

Tanska puolestaan yhdistää huippuravintolat ja helposti lähestyttävät arjen herkut, kuten smørrebrødit ja hot dogit, kevyellä huumorilla höystettynä. Norja taas liittää ruoasta kertomisen lähes poikkeuksetta näyttäviin maisemiin ja raaka-aineiden puhtauteen, kuten vuonoista pyydettyyn kuningasrapuun ja Hardangerin omenoihin.

Suomen vahvuudet, kuten puhdas luonto, sesongit, alueiden omaleimaiset perinteet ja ruokaklassikot, eivät vielä analyysin mukaan pääse täyteen loistoonsa matkailumarkkinoinnissa.

Analyysin perusteella vetovoimaa voitaisiin lisätä liittämällä ruoka entistä selkeämmin osaksi suomalaista elämäntapaa ja kansallista identiteettiä. Ruokaa tulisi esitellä osana kulttuuria ja arkea sekä tuoda esiin sen yhteydet perinteisiin, vuodenaikoihin, luontoon ja muihin Suomen vahvuuksiin.

Syvemmän kulttuurisen kontekstin rakentamisessa voisivat auttaa suomalaiset arvot, kuten tyytyväisyys pieniin asioihin ja läheisyys luontoon. Esimerkiksi karjalanpiirakka, leipäjuusto tai juhannussaunan jälkeinen muurinpohjalettu voitaisiin kytkeä tarinoihin samaan tapaan kuin naapurimaissa, jolloin ne houkuttelevat sekä ruokamatkailijoita että kulttuurista kiinnostuneita vieraita.

– Suomalainen ruoka on parhaimmillaan, kun siihen liittyy tarina: hetki, paikka ja tunnelma. Nyt meidän kannattaa kertoa nämä tarinat rohkeammin ja liittää ruoka tiiviimmin osaksi koko matkailukokemusta. Olipa kyse sitten torikahvista ja korvapuustista, saaristossa savustetusta kalasta tai Lapin porokeitosta tunturimaisemassa, ruoka voi olla se muistijälki, jonka vieras vie mukanaan kotiin, Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hook kertoo tiedotteessa.

Visit Finland hyödyntää kilpailija-analyysin tuloksia jo tänä vuonna muun muassa sosiaalisen median sisällöntuotannossa, Visitfinland.com-artikkeleissa sekä PR-työssä. Ensi vuonna käynnistyy laaja kansainvälinen imagokampanja, joka nostaa suomalaisen ruoan näkyvästi esiin keskeisillä kohdemarkkinoilla, kuten Saksassa ja Ranskassa.