Tältä näyttää maatalouden kriisi kahdella tilalla: ”Tämä on tehty ihan mahdottomaksi” (Helsingin Sanomat 5.12.)

KHO: Turkulaisravintola sai liian vähän koronahyvityksiä –Mara syyttää Keha-keskusta maksatusfiaskosta: "Satojen ravintoloidenhyvitykset on laskettu väärin" (Turun Sanomat 5.12.)

Englannin MM-tähden lähdön syy selvisi – kotona kauhea tilanne (Ilta-Sanomat 5.12.)

Tuore raportti: Kiinan laittomia ”poliisiasemia” löydetty jo yli 50 maasta (Iltalehti 5.12.)

Aloitin aamuni pari päivää sitten perinteisellä mediakatsauksella. Yllä näet katsauksen satoa. Ehkä hieman yllättäen uutiset Ukrainasta eivät olleet (ainakaan vielä) nousseet aivan kärkeen juuri tuona päivänä, mutta kattaus oli jälleen kerran hyvin negatiivissävytteinen.

Kun koronapandemia oli laskussa, media keskittyi alueisiin, joissa koronatapauksia oli muita paikkoja enemmän.

Median tehtävä on auttaa meitä seuraamaan, mitä maailmalla tapahtuu. Valitettavasti tällä hetkellä huonoja uutisia on tarjolla paljon. Niiltä ei tule ummistaa silmiä. En voi kuitenkaan olla miettimättä, mahtuisiko uutisointiin mukaan edes hiukan enemmän positiivisia tapahtumia tai voisiko otsikointia muuttaa hivenen neutraalimmaksi.

Löysin The New York Timesista mielenkiintoisen kirjoituksen korona-ajan uutisoinnista Yhdysvalloissa. Darthmouth Collegen taloustieteiden professorista Bruce Sacerdotesta tuntuu, että koronauutisointi oli aina negatiivista, tapahtui sitten mitä tahansa. Kun pandemia oli valtakunnallisesti laskussa, media keskittyi alueisiin, joissa koronatapauksia oli muita paikkoja enemmän. Edes positiiviset uutiset tiedemaailmasta eivät muuttaneet linjaa, sillä rokotteen saavuttua moni media keskittyi vähättelemään sen merkitystä. Kuulostaako tutulta?

Kattava analyysi Yhdysvaltojen uutisoinnista vahvisti Sacerdoten tuntemukset. Valtakunnallisen median koronauutisoinnista 87 prosenttia oli negatiivissävytteistä, kun vastaava luku tieteellisessä mediassa oli 64 prosenttia. Yksi tutkimuksen tekijöistä, Ranjan Sehgal, toteaakin NY Timesin haastattelussa, että median maalaama kuva eroaa jonkin verran siitä, mitä tiedeyhteisö kertoi.

Edes tutkijat eivät osaa täysin selittää, mistä negatiivinen vinouma uutisoinnissa johtuu. Osittain sitä voi selittää kuitenkin yleisön käytös. Tutkimuksesta nimittäin kävi ilmi, että negatiiviset uutiset olivat kaikkein luetuimpia ja ne myös saivat eniten jakoja sosiaalisessa mediassa.

Muista jakaa myös päivän positiivisia uutisia. 

Uskon, että negatiivisuus kumpuaa pitkälti toimittajien käsityksestä hyvästä journalismista. Moni heistä haluaa parantaa maailmaa ja tuoda ihmisten tietoisuuteen epäkohtia, joihin tulisi puuttua. Kun iso osa journalisteista ajattelee samoin, median luoma kuva maailmasta väkisinkin vinoutuu. Lopulta hieno missio kääntyy itseään vastaan. Jatkuva negatiivisten uutisten virta tuskin tekee kenenkään maailmasta parempaa. Varsinkin, kun tiedämme, että ihmiselle on ominaista muistaa kielteiset asiat paremmin kuin myönteiset.

Toivoisinkin, että mediassa ryhdyttäisiin aktiivisesti seuraamaan, kuinka suuri osuus päivän uutisista on positiivissävytteisiä. Tuloksia voisi julkistaa samaan tapaan kuin Helsingin Sanomat tekee haastateltaviensa sukupuolten kohdalla. Tuskin tämäkään päivä nimittäin sysimusta on ollut, vaan pieniä ja suuria hyviä juttuja on tapahtunut ympäri maailman.

Minulle jäi mediakatsauksestani mieleen muun muassa tämä Ylellä ollut hyvä uutinen, jossa kerrotaan, kuinka Suomessa yli 90 prosenttia pulloista palautuu kierrätykseen ja niistä valtaosa korkin kanssa. Juomapullon korkki on nimittäin yksi rantojen yleisimmistä roskista.  

Me uutisten kuluttajina voimme tehdä oman osuutemme. Muista jakaa myös päivän positiivisia uutisia. 

Toni Perez tarkkailee median ja viestinnän maailmaa erityisesti hyvän elämän näkökulmasta. Viestintätoimiston toimitusjohtajana työskentelevä Toni uskoo, että suomalaisesta ytimekkäästä ja suoraselkäisestä viestinnästä olisi kansainväliseksi vientituotteeksi, kunhan pakkaukseen muistetaan lisätä ripaus tunnetta.