Sitra julkisti tänään arvionsa vuoden 2026 megatrendeistä Suomen näkökulmasta.

Globaalisti eletään rauhattomuuden aikaa, mikä pakottaa myös Suomen uudistumaan. Sitran mukaan aikaa kylmän sodan päättymisestä finanssikriisiin voi kuvata rauhan ajaksi Euroopassa. Elettiin voimakkaasti Yhdysvallat- ja Eurooppa-vetoista globalisaation aikaa, jossa talous kasvoi jatkuvasti.

Suomi oli liittoutumaton ja vakaa konsensusvetoinen hyvinvointivaltio.

Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus.

Nyt eletään sodan ja konfliktien aikaa, jossa protektionismi haastaa globaalin talouden, johon on tullut myös uusia vetureita esimerkiksi Aasiasta. Kasvu Euroopassa on hidastunut. Suomi ei ole enää puolueeton, maailman rauhallisin valtio vaan Naton etulinjassa oleva ikääntyneen väestön monikulttuurinen maa.

Sitran mukaan elämmekin nyt valtavan aikakausien murroksen keskellä.

Se arvioi vuoden 2026 megatrendejä neljän osa-alueen kautta.

Ihmiset ja kulttuuri: Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta

On ollut pitkään tiedossa, että väestörakenne muuttuu, ja Suomen väestö ikääntyy. Pitkäikäisyys on tietysti tavoiteltava ilmiö, mutta nyt, kun tämä toteutuu, ollaan uuden äärellä. Tulevaisuususko on koetuksella, kun syntyvyys on pieni ja väestönkasvu tapahtuu ensisijaisesti maahanmuuton voimin. Tämä mullistaa sitä yhteiskuntaa, johon olemme vuosikymmenten aikana tottuneet.

Valta ja politiikka: Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman

Suomen maantieteellinen ja poliittinen sijainti on tämän hetken konfliktien maailmassa haastava, ja demokratia kamppailee globaalistikin monella rintamalla olemassaolostaan. Demokratiasta halutaan pitää kiinni, mutta sen on ehkä uudistuttava.

Teknologia ja talous: Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa

Teknologia kehittyy ja muokkaa taloutta. Etunenässä on tekoäly, joka myös haastaa tiedon instituutioita eli esimerkiksi sitä, miten tehdään tutkimusta sekä millainen työelämämme ja koulutusjärjestelmämme on. Miten tehdään päätöksiä ja mikä on algoritmien rooli siinä? Tekoäly tarjoaa tuottavuushyötyjä, mutta samaan aikaan on lisättävä ihmisten toimijuutta ja varmistettava, että luottamus päätöksentekoon säilyy ja että kaikki mahtuu luonnon kantokyvyn rajoihin.

Luonto ja resurssit: Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan

Tätä maailmanaikaa leimaa huoli planetaarisista rajoista ja resurssien riittävyydestä ja saatavuudesta. Kestävyyssiirtymä on vastatuulessa globaalissa populistisessa retoriikassa, mutta se kuitenkin etenee. Kiertotalouteen panostaminen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia Suomelle, ja se on myös globaalisti välttämätöntä, sillä olemme lopulta täysin riippuvaisia luonnosta.

Sitrasta muistutetaan, että yksittäiset ratkaisut ovat toki tärkeitä, mutta megatrendit pakottavat ajattelemaan isommin ja kokonaisvaltaisemmin.

Tämän hetken megatrendit kulminoituvat siihen, että Sitran mukaan on aika uudelle yhteiskuntasopimukselle eli käytännössä kirjoittamattomalle sopimukselle kansalaisten ja yhteiskunnan välillä. Ajatukselle siitä, millä ehdoilla ihmiset elävät yhdessä ja jakavat vallan, vastuun ja oikeudet yhteiskunnassa.

Käytännössä uusi yhteiskuntasopimus voisi sisältää hyvinvointimallin uudistamista, näkemyksellisyyttä maahanmuuttoon, elävän demokraattisen kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä, luonnon elinvoiman vahvistamista ja teknologian avulla saavutettavaa tuottavuutta ja kasvua.