Ilmiöt

ūüĒć Muutos ty√∂sopimuslaissa v√§hent√§√§ kilpailukieltosopimuksia, vaikuttaa palkkakehitykseen ja lis√§√§ ty√∂voiman liikkuvuutta myynti- ja markkinointialalla, uskoo asiantuntija

MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista 14 prosenttia on jättänyt työsopimuksen allekirjoittamatta kilpailukiellon takia.
Kuva:
ūüĒć Muutos ty√∂sopimuslaissa v√§hent√§√§ kilpailukieltosopimuksia, vaikuttaa palkkakehitykseen ja lis√§√§ ty√∂voiman liikkuvuutta myynti- ja markkinointialalla, uskoo asiantuntija

ūüĒć Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempi√§, taustoittavia ja p√§ivitt√§isest√§ uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.‚Äć

Yli 70 prosentin MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneen markkinointialan ammattilaisen nykyiseen työsopimukseen on kirjattu kilpailukielto. Vajaalla 14 prosentilla ei ole koskaan ollut kilpailukieltoa.

Kysely toteutettiin anonyymina verkkokyselynä syksyllä 2021, ja siihen vastasi kaikkiaan 44 henkilöä.

Nyt kilpailukieltosopimusta koskevaan työsopimuslain säännökseen on tulossa muutos: työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus, jos hän haluaa rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnantaja on siis jatkossa velvollinen maksamaan korvauksen kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta.

Muutos astuu voimaan 1.1.2022. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin se astuu kuitenkin voimaan vasta vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2023.

"Lakimuutos on erinomainen, sillä oman kokemuksen perusteella isot asiakkaat ovat hajauttaneet ostamisensa useiden toimijoiden välille."

Lakimuutos on erinomainen, sillä oman kokemuksen perusteella isot asiakkaat ovat hajauttaneet ostamisensa useiden toimijoiden välille. Myös asiakkuuksien määrä heittelee suuresti, ja esimerkiksi itse yhdeksässä eri asiakkuudessa työskentelevänä kilpailukielto on jo työllistymistä haittaava. Mielestäni lakimuutoksen aika voisi olla alhaisempi kuin kuusi kuukautta, kirjoittaa eräs MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista.

Kilpailukiellot yleisiä myynti- ja markkinointialalla

Kilpailukieltosopimukset ovat markkinointialan työntekijöiden työsopimuksissa todella yleisiä, sanoo juristi Taija Numminen. Hän on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MMA:n lakipalveluissa työskentelevä työsuhdejuristi. Numminen tarkastelee työssään työsopimuksia ja hoitaa riitatapauksia.

‚Äď MMA:n tutkimuksessa reilu 28 prosenttia vastaajista ilmoitti, ett√§ heill√§ on ty√∂sopimuksessaan kilpailukieltosopimus. Kokemukseni mukaan se on viel√§ yleisemp√§√§. Tuntumani on, ett√§ todellisuudessa luku l√§hentelee nelj√§√§kymment√§ prosenttia, Numminen kertoo.

Hänen mukaansa kilpailukieltosopimukset ovat markkinointialalla yleisempiä kuin monella muulla alalla.

‚Äď Myynti ja markkinointi ovat aloina sellaisia, ett√§ ty√∂nantajan kokevat ty√∂ntekij√∂iden saavan usein yrityksen menestyksen kannalta kriittist√§ tietoa, jonka ei haluta valuvan kilpailijoille.

Uudistus on askel oikeaan suuntaan

Vajaa 14 prosenttia ilmoittaa MarkkinointiUutisten kyselyssä jättäneensä työsopimuksen joskus allekirjoittamatta kilpailukiellon takia. Kyselyyn vastanneista moni kertoo, että kilpailukieltosopimus on otettu puheeksi vasta työsopimusta allekirjoitettaessa, ei aikaisemmin rekrytointiprosessissa.

"Kilpailukielto tuli esille työsopimusta allekirjoitettaessa. Ei itseasiassa otettu puheeksi työnantajan toimesta, vaan itse luin sen sopimuksesta ja kysyin siitä."

Kilpailukielto käytiin läpi työsopimuksen allekirjoituksessa, mutta aikaisemmissa keskusteluissa osana rekryprosessia aiheesta ei ollut keskustelua. Kilpailukielto oli pieni yllätys.

Kilpailukielto tuli esille työsopimusta allekirjoitettaessa. Ei itseasiassa otettu puheeksi työnantajan toimesta, vaan itse luin sen sopimuksesta ja kysyin siitä.

Lakiuudistus määrää työnantajan maksamaan työntekijälle 40 prosenttia tämän tavanomaisesta palkasta rajoitusajalta silloin, kun aika on enintään kuusi kuukautta. Jos rajoitusaika on tätä pidempi, on korvaus 60 prosenttia tavanomaisesta palkasta.

Taija Numminen toivoi, että korvaus olisi määrätty täyttä palkkaa vastaavaksi. Lakiuudistus on hänen mukaansa joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan.

Työvoiman liikkuvuus paranee

Taija Nummisen mukaan tyypillisin kilpailukiellon kesto on kuusi kuukautta. Se on myös lähtökohtaisesti maksimiaika, jonka työsopimuksessa saa kilpailukiellolle sopia. Johtavassa asemassa työskentelevien kanssa voidaan sopia pidemmästäkin ajasta. Jos työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus, voi rajoitusaika olla enintään vuoden.

Kun lakiuudistus tulee voimaan ja korvausvelvollisuus asetetaan, joutuu työnantaja pohtimaan kilpailukieltosopimuksia entistä tarkemmin. Niiden asettaminen kun ei ole enää ilmaista, Numminen sanoo.

"Minun annettiin ymmärtää, että harjoittelusta on kannattavaa jatkaa sopimusta naurettavan pienellä lähtöpalkalla, koska kilpailijoillekaan ei voinut mennä."

‚Äď Valitettavasti vuosien saatossa alalla on menty siihen, ett√§ kilpailukieltosopimus on ty√∂sopimuksissa l√§hes vakioehto. T√§h√§n lakimuutos uskoakseni tuo helpotusta. Jatkossa kilpailukiellot kohdistetaan todenn√§k√∂isesti sellaisiin teht√§viin, joissa se on oikeasti perusteltua.

Numminen uskoo, että lakiuudistus myös parantaa työvoiman liikkuvuutta, kun työntekijän on entistä helpompi vaihtaa työpaikkaa.

‚Äď Lakiuudistus poistaa ep√§varmuutta ty√∂ntekij√§puolelta. Se helpottaa ty√∂paikan vaihtamista ja voi my√∂s vaikuttaa palkkakehitykseen.

MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista 23 prosenttia kokee kilpailukiellon haitanneen joskus uraansa.

Kilpailukielto on hidastanut vaihtoa työpaikasta toiseen ja aiheuttanut tarvetta neuvotella vanhan työnantajan kanssa. Vanhan työnantajan toimiala oli määritelty niin laajasti, että melkein mikä tahansa (alanvaihtoa lukuun ottamatta) olisi laskettu kilpailevaksi toiminnaksi.

Minun annettiin ymmärtää, että harjoittelusta on kannattavaa jatkaa sopimusta naurettavan pienellä lähtöpalkalla, koska kilpailijoillekaan ei voinut mennä.

Kilpailukielto ei aina päde

Numminen saa yhteydenottoja työsopimusten kilpailukieltosopimuksiin liittyen lähes päivittäin. Useimmiten työntekijä on saanut työtarjouksen ja pohtii, uskaltaako siirtyä kilpailijan palvelukseen, koska nykyisessä työsopimuksessa on kilpailukielto.

Numminen saa jonkun verran yhteydenottoja myös ihmisiltä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa välittämättä edellisen työsopimuksen kilpailukiellosta. Sitten edellinen työnantaja lähestyykin ja kehottaa maksamaan sopimussakon.

‚Äď Jos kilpailukieltosopimuksella ei ole lain edellytt√§m√§√§ erityisen painavaa syyt√§, se ei ole p√§tev√§ eik√§ ty√∂ntekij√§√§ sitova. Kilpailukieltosopimusten edellytysten t√§yttyminen on kuitenkin niin tulkinnanvaraista, ett√§ tilanteen arvioiminen on usein hyvin vaikeaa, Numminen sanoo.

"Todettiin yhteisesti, että kielto ei ole aivan pätevä, ja työnantaja ei tämän perusteella oikeasti kilpailijalle siirtymistä riitauta."

‚Äď Neuvon aina niin, ett√§ jos on allekirjoittanut sopimuksen, niin l√§ht√∂kohdaksi on syyt√§ ottaa, ett√§ se sitoo. Laki l√§htee siit√§, ett√§ jos sopimusta rikkoo, on velvollinen korvaamaan ty√∂nantajalle aiheuttamansa vahingon. T√§st√§ syyst√§ toivon, ett√§ ty√∂ntekij√§t ovat ennen ty√∂paikan vaihtamista yhteydess√§, niin voimme yhdess√§ k√§yd√§ tilannetta l√§pi.

MarkkinointiUutisten kyselyss√§ muutama vastanneista kertoo pohtineensa kilpailukieltosopimuksen p√§tevyytt√§ ‚Äď er√§s vastanneista jopa yhdess√§ ty√∂nantajansa kanssa.

Todettiin yhteisesti, että kielto ei ole aivan pätevä, ja työnantaja ei tämän perusteella oikeasti kilpailijalle siirtymistä riitauta.

Rikkomisesta voi olla seuraamuksia

Jos pätevää kilpailukieltosopimusta rikkoo, on työntekijä velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, ellei ole sovittu sopimussakosta, jonka työntekijä on velvollinen maksamaan. Maksimimäärä tällaiselle sopimussakolle on työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, Numminen kertoo.

‚Äď Kyll√§ meill√§ on koko ajan p√§√§ll√§ n√§it√§ tapauksia.

MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista kukaan ei ole joutunut maksamaan sopimussakkoa kilpailukieltosopimuksen rikkomisen vuoksi.

Numminen muistuttaa, että monesti kilpailukieltosopimusriitoihin liittyy myös se, että työnantaja saattaa vedota siihen, että työntekijällä on hallussaan salaista tietoa tai että on allekirjoitettu erillisiä salassapitosopimuksia ja että työntekijä olisi hyödyntänyt tai paljastanut tällaista salassa pidettävää tietoa ja siten syyllistynyt yrityssalaisuuden rikkomiseen.

Seurauksena työnantaja voi pyytää poliisia tutkimaan asiaa. Tällöin työntekijä saatetaan kutsua ja tietokone voidaan takavarikoida, Numminen kertoo.

‚Äď Se ei onneksi ole hirvitt√§v√§n yleist√§, mutta kuitenkin koko ajan yleisemp√§√§. Se on ty√∂ntekij√§lle henkisesti aika raskas tilanne.

‚Äć

Lue lis√§√§ aiheesta:‚Äć
Työsopimuslakiin vireillä muutos: työnantajalle maksuvelvollisuus kilpailukieltoajalta
Odotettu uudistus: Työnantajille korvausvelvollisuus kilpailukieltosopimuksiin

‚Äć

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa