Vain harva lapsi hyväksyy verkossa ainoastaan pakolliset evästeet, selviää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–16-vuotiaat suomalaislapset suhtautuvat yksityisyyteen kaupallisissa verkkoympäristöissä.

Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta fokusryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin joulukuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana kouluissa eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Useat haastateltavat pohtivat sovellusten ja verkkosivustojen luotettavuutta ennen henkilötietojensa jakamista verkossa. Vaikka monet lapset toimivat sivustoilla intuitiivisesti, toiset kertoivat arvioivansa sivustojen epäilyttäviä piirteitä, kuten pop-up-mainosten suurta määrää. Vain harvat estivät aktiivisesti tietojensa keruun kaupallista profilointia varten.

Lapset reagoivat evästeisiin eri tavoin: jotkut hyväksyivät ne ajattelematta ja päästäkseen jatkamaan toimiaan verkossa. Monet myös mainitsivat turhautuneensa vaikeaselkoisiin yksityisyysehtoihin ja saattavansa siksi klikata ”hyväksy kaikki evästeet” -painiketta, vaikka haluaisivatkin räätälöidä asetuksia. Vain harva mainitsi hyväksyvänsä ainoastaan pakolliset evästeet aina kun mahdollista.

Jotkut haastateltavat mainitsivat hyväksyvänsä evästeet suurten ja tunnettujen yritysten verkkosivuilla.

Luottamus verkkosivun ylläpitäjään oli ratkaiseva lasten suostumuksessa jakaa tietojaan, sillä jotkut haastateltavat mainitsivat hyväksyvänsä evästeet suurten ja tunnettujen yritysten verkkosivuilla. Tämä kuvastaa osin väärinkäsitystä, sillä suuretkin yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolien evästeitä.

– Yritysten on oltava aktiivisempia lasten yksityisyyden suojaamisessa. Suostumusten ehdot tulisi ilmaista yksinkertaisemmin, ja yksityisyyteen liittyvän lainsäädännön tulisi varmistaa, että yritykset ovat luottamuksen arvoisia eivätkä väärinkäytä lasten tietoja, tohtorikoulutettava Sonali Srivastava painottaa tiedotteessa.

Jotkut lapset kertoivat säätelevänsä verkkoselailun tahtia tai tykkäävänsä videoista, jotta sovellukset, kuten Instagram ja TikTok oppisivat heidän kiinnostuksensa kohteet. Nämä toimet auttavat lapsia vaikuttamaan siihen, millaista sisältöä tai mainoksia he kohtaavat verkossa.

Jyväskylän yliopistosta muistutetaan, että sisältöjen kohdentamisella voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia, kuten turhiin ostoksiin johtava kuluttajaprofilointi ja kaupallinen seuranta. Kohdennettu sisältö voi rajoittaa myös lasten näkökulmia ja mielipiteitä elämänvaiheessa, jossa rakennetaan identiteettiä ja tehdään tärkeitä elämänvalintoja.