.jpg)
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään.
Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
– Paikallis- ja maakuntalehdet ovat perinteisesti toimineet "kuntalaisten silminä ja korvina" seuraamalla valtuustoja, lautakuntia ja viranhaltijoiden toimintaa. Kun toimituksia on yhdistetty, toimittajien määrä on vähentynyt ja toimitusten kattamat maantieteelliset alueet ovat kasvaneet, toimitusten mahdollisuudet seurata yksittäisten kuntien päätöksentekoa ovat heikentyneet, Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti kuvaa muutosta tiedotteessa.
Kaukopuro-Klemetin mukaan tilanne on huolestuttava, koska samaan aikaan kunnat joutuvat sopeuttamaan omaa toimintaansa.
– Viestinnän resurssit ovat erikokoisissa kunnissa hyvin vaihtelevat. Noin kolmanneksessa kunnista ei toimi yhtään päätoimista viestijää, hän kertoo.
Kuntaliiton mukaan paikallisjournalismin ja kuntaviestinnän samanaikaiset resurssipaineet voivat muodostaa kuntalaisten tiedonsaantiin kaksinkertaisen katveen: kuntalainen ei saa kunnalta riittävää tietoa kunnan toimintaan liittyvistä asioista samaan aikaan kun paikallisista asioista kertovien juttujen määrä vähenee.
– Kuntien tulisi arvioida viestinnän resurssit suhteessa lakisääteisiin tehtäviin, kunnan kokoon, palvelurakenteeseen ja häiriötilanteisiin. Viestintää ei tule nähdä vain tiedotteiden, verkkosivujen tai sosiaalisen median ylläpitona vaan osana johtamista, Kaukopuro-Klemetti muistuttaa.
Tekoälypohjaisten työkalujen käyttö kuntien viestinnässä on kasvanut merkittävästi. Seitsemän kuntaa kymmenestä viestintäkyselyyn vastanneista hyödyntää tekoälyä viestinnässään. Yleisimpiä käyttökohteita ovat ideointi, tekstinhuolto, tiedonhaku ja some-sisältöjen tekeminen.
Neljänneksellä vastanneista kunnista on käytössään joko viestinnän tai koko organisaation omaan tarpeeseen räätälöityjä agentteja tai muita tekoälytyökaluja.
– Tekoälytyökalujen käyttö viestinnän tukena on yleistynyt kunnissa kovaa tahtia. Sen sijaan yhteiset, organisaation tarpeeseen rakennetut tekoälypohjaiset työkalut eivät ole vielä niin yleisiä, Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund toteaa.
Myös ohjeistus tekoälyn käyttöön on lisääntynyt. Noin puolella vastanneista kunnista on kirjattuja linjauksia tai ohjeita tekoälyn hyödyntämisestä.
Sosiaalinen media on edelleen kunnille keskeinen viestintäkanava. Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat toimivat Facebookissa. Instagramia käytti 99 prosenttia ja Youtubea 93 prosenttia kunnista.
Linkedinin käyttö on kasvanut viime vuosina merkittävästi 82 prosenttiin, kun taas X:n käyttö on pudonnut vuoden 2020 yhteensä 57 prosentin käyttöasteesta 12 prosenttiin. Tiktokia käyttää runsas kolmannes eli 36 prosenttia kunnista.
Sosiaalista mediaa käytetään erityisesti nuorisotoimessa, kirjastoissa, kouluissa ja kulttuuripalveluissa. Myös elinkeino-, matkailu- ja keskushallinnon viestinnässä somekanavat ovat vakiintuneet osaksi toimintaa.
Neljänneksellä kunnista on joko käynnissä tai alkamassa julkisen verkkopalvelun uudistus. Kuusi vuotta sitten eli yli puolet kunnista oli uusimassa sivustojaan.
– Siirtyminen avoimen lähdekoodin järjestelmiin on vähentänyt tarvetta tehdä isoja verkkopalvelu-uudistuksia, kun palveluita toteutetaan vaiheittain kehittäen. Lisäksi vuosikymmenen vaihteessa saavutettavuuden huomioiminen edellytti uudistuksia verkkopalveluihin, Hagerlund toteaa.
Saavutettavuusdirektiivin edellyttämällä tasolla kunnista ilmoittaa olevansa 70 prosenttia teknisen toteutuksen osalta ja 64 prosenttia käyttöliittymissä. Verkkopalvelujen sisällön saavutettavuuden nähdään myös parantuneet.
Kuntaviestintäkysely toteutettiin loka-marraskuussa 2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 218 kuntaa, eli 71 prosenttia kaikista Suomen kunnista.
Kerro kehitysideasi, anna palautetta, kysy mitä tahansa! Palaamme asiaan mahdollisimman pian.