Oletko kuunnellut Peter Sengen kirjoittaman kirjan The Fifth Discipline? Kirja on oppivan organisaation ja johtamisen perusteos. Sen ensimmäinen perusoppi tai -laki kuuluu seuraavasti: “Tämän päivän ongelmat johtuvat ratkaisuista, jotka teimme eilen”.

Meillä on raskas tulevaisuus edessämme. Se, millaisessa maailmassa elämme tulevaisuudessa, on pitkälti kiinni siitä, millaisia kulutuspäätöksiä teemme tänään.

Kirjan perusopin mukaan meidän tulisi ajatella jokaista tänään tekemäämme päätöstä myös pidemmällä aikavälillä. Meidän tulisi kuvitella päätöksemme sekä toivotut että ei-toivotut vaikutukset.

Meillä on raskas tulevaisuus edessämme.

Olen oppinut tarkastelemaan kulutuskäyttäytymistä ja sen ei-toivottuja vaikutuksia pitkällä aikavälillä tuon Sengen ensimmäisen opin kautta sekä ymmärtämällä vaikutusten historiallisen kontekstin. Kerron tästä esimerkin, niin asia on ehkä helpompi hahmottaa.

Kuluttaminen ei ole moderni ilmiö, vaan se on syntynyt historian saatossa. Oma tutkimusalani on tulevaisuudentutkimus. Vaikka kyseessä on tulevaisuudentutkimus, se painottaa historian ymmärtämisen tärkeyttä. 

Ymmärtämällä historiaa voi harjaantua tulevaisuudentutkimuksen menetelmien käytössä, kuten esimerkiksi backcasting-menetelmässä. Sen avulla voidaan tutkia kehityspolkuja tulevaisuuskuvasta taaksepäin. Tutkimusalani myötä olen myös tarkastellut kulutuksen historiaa. Näin olen voinut paremmin ymmärtää kulutuskäyttäytymistä tänään sekä tulevia trendejä.

Yksi parhaimmista kuluttamisen historiasta kertovista kirjoista on nimeltään Empire of things. Aloin lukea tätä Frank Trentmannin kirjoittamaa opusta ensin kirjana. Noin sadan sivun jälkeen huomasin oman rajallisuuteni ja ostin teoksen lopulta äänikirjana. Äänikirja kesti yli 33 tuntia. 

Kun luonnostelin tätä kolumniani, päätin etsiä Trentmannista hiukan lisää tietoa. Päädyin Helsingin yliopiston sivuille, jossa minua odotti yllätys. Frank Trentmann on tällä hetkellä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen osa-aikainen professori. Mikä sattuma.

Kerron tämän siksi, että juuri Trentmanin Empire of Things -teos sekä hänen uusimmat tutkimuksensa ovat auttaneet minua ajattelemaan kulutuskäyttäytymisen vaikutuksia historiallisen näkökulman lisäksi sekä ei-toivotusta että tulevaisuusnäkökulmasta. Peter Sengen teoksen ensimmäinen oppi tulee siis sisäistettyä paremmin, kun ymmärtää historiassa syntyneiden kulutuspäätöksien vaikutuksia tässä ajassa. Tehdään harjoitus, joka käytännössä näyttää, mistä tässä on kysymys.

Ajatellaan, että maailma jäätyisi tänään, tähän paikkaan. Kaikki digitaaliset muistosi pyyhkiytyisivät pois. Kotiisi tulisi satojen vuosien päästä joukko tutkijoita selvittämään, miten me elimme. Mikä olisi se tavara, jota tutkijat ihmettelisivät eniten juuri sinun taloudessasi? 

Mikä olisi se tavara, jota tutkijat ihmettelisivät eniten juuri sinun taloudessasi satojen vuosien kuluttua? 

Minun kotonani se olisi varmasti joulukuusen koristeet, joita on monta laatikollista. Niillä koristelisi erilaisen kuusen vuoden jokaisena kuukautena. Tulevaisuuden antropologit ehkä päättelisivät, että me koristelimme kotimme joka kuukausi näillä palloilla. He löytäisivät samanlaisia palloja myös muista kodeista ympäri maailman. Paljon erilaisia koristepalloja laatikoittain ja väriteemoihin lajiteltuina. Aikaimme saattaisi näyttää oudolta. Kuva historiasta vääristyisi.

Vastaako oma kulutuksesi sitä, mitä oikeasti elämässäsi tarvitset? Kuinka paljon sinulta löytyy joulupalloja kaapistasi?

Toivon, että luet tai kuuntelet edellä mainitut kirjat, jos haluat toimia vastuullisesti. Ne auttoivat minua ymmärtämään päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Ne auttoivat myös alkuun systeemiajattelussa sekä ymmärtämään muuttuvan kuluttamisen kulttuurin paremmin. 

Toivottavasti myös edellä kuvattu harjoitus tulevaisuuden jäätyneestä maailmasta auttaa sinua hahmottamaan sen, miten tänään tehdyillä kulutuspäätöksillä voi olla hyvin erilainen vaikutus tulevaisuuteen kuin mitä olit aiemmin ehkä ajatellut.

‍Nea Barman on tulevaisuustarkkailija, joka jakaa ajatuksiaan kuluttamisen kulttuurista. Hänen näppäimistöstään syntyy pohdintaa omasta kuluttamisesta ja kuluttamisesta kulttuurisena ilmiönä antiikin ajoista aina tähän päivään asti. Barman kirjoittaa paremman dialogin toivossa.