MeEat Oy
Mainonta

Kasviliha kiellettiin – KHO linjasi, mitä sanoja kasviperäisten tuotteiden markkinoinnissa saa käyttää

15.2.2023 8:00
Satu Hurme
Kasvipohjaisille elintarvikkeille ei ole vakiintunut virallisia nimikkeitä. Suomen lisäksi monessa muussa Euroopan maassa pohditaan, onko kasviliha harhaanjohtava nimitys markkinoinnissa.

Kiista kasvipohjaisten tuotteiden markkinointinimityksistä ratkesi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen maanantaina. KHO:n mukaan kasviliha-termin merkitys ei ole vakiintunut, minkä vuoksi se voi olla harhaanjohtava nimitys. Kasvilihaa ei saa jatkossa käyttää kasvipohjaisten tuotteiden markkinoinnissa. Sen sijaan KHO hyväksyi burgerpihvi-sanan käytön.

Elintarvikeyhtiö Pouttu ja elintarvikeviranomaiset ovat kiistelleen nimityksistä jo vuosia. Vuonna 2019 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja kielsi Pouttua käyttämästä Muu Burgerpihvi ja Muu Kasvilihapulla -tuotenimiä.

Pouttu valitti elintarvikeviranomaisen päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Tapaus siirtyi sen jälkeen KHO:n käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen Muu-tuotteita valmistava MeEat Food Tech Oy irtaantui Poutusta itsenäiseksi yritykseksi.

– Vaikka kasviliha-sanaa ei vieläkään saa käyttää markkinoinnissa, uskomme vahvasti, että kuluttajat jatkavat sanan käyttöä, ja se vakiintuu tulevaisuudessa normaaliksi ilmaisuksi suomen kieleen, sanoo MeEatin toimitusjohtaja Mikko Karell tiedotteessa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

KHO arvioi päätöksessään, että vaikka kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä ja tarjonta ovat lisääntyneet elintarvikemarkkinoilla, ei kasvipohjaisille tuotteille ole säädetty virallisia nimikkeitä Euroopan unionin tai kansallisen lainsäädännön tasolla.

Tapauksen käsittely on saanut julkisuutta myös ulkomailla, sillä Euroopassa on muitakin plant-meat-termin käyttöön liittyviä selvityksiä.

Suomalaisista kasvipohjaisista tuotteista halutaan tehdä vientivaltti

WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista haluaa, että valtio tukisi ja kehittäisi suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ulkomaille. Yhtä moni suomalainen myös uskoo, että kasvipohjaisista elintarvikkeista voisi tulla Suomen elintarviketeollisuuden uusi vientihitti.

Useat valtiot, kuten Tanska, Ranska ja Kanada, ovat edistäneet kasvipohjaisten tuotteiden kehitystä valtion varoilla. Esimerkiksi Tanskassa kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehitys on nimetty yhdeksi keinoksi saavuttaa maan päästövähennystavoitteet.

– Suomessa on innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia, sanoo Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola WWF:n tiedotteessa.

Lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja muuta elintarvikealan toimijaa on allekirjoittanut kantapaperin, jossa vaaditaan, että seuraava hallitus laatii laajan kasvipohjaista ruokaa edistävän investointipaketin.