Kaarinalainen äiti Sirkku Setänen arvioi käyttäneensä jopa 1 500 euroa lastensa kännykkäpelien sisäisiin ostoihin vuosien varrella.
– Olin kyllä tehnyt ihan ehdottoman periaatepäätöksen, että sitä Pandoran lipasta ei ikinä avata. Sitten jossain lomamatkalla ostimme kaikille kolmelle jonkun pienen jutun peliin, ja siitä alkoi jatkuva kerjääminen, Setänen sanoo Ylen kännykkäpelaamista käsittelevässä jutussa.
Suurin summa euroja meni yhden lapsen onnistuttua poistamaan puhelimeen laitetut ostorajoitukset ja tehtyä yli tuhannen euron edestä ostoja Pokémon Go -pelissä.
Setänen oli säätänyt lasten puhelimien asetukset niin, että ostojen tekeminen peleissä vaati vanhemman hyväksynnän. Yksi lapsista oli kuitenkin onnistunut poistamaan rajoitukset ja tehnyt lukuisia ostoja Pokémon Go -pelissä.
Rahojen takaisin saaminen oli tehty erityisen hankalaksi. Setänen joutui tekemään jokaisesta ostosta peliyhtiölle erillisen reklamaation ja palautuspyynnön. Takaisin Setänen sai rahaa vähän yli satasen.
Digipeleihin sisältyy monenlaisia ostomekanismeja, kuten yllätyslaatikoita. Yllätyslaatikoita ostamalla voi saada esimerkiksi erilaisia virtuaaliesineitä.
Digipeleissä tapahtuvaa ostamista ei voi suoraan rinnastaa alaikäisiltä kiellettyyn rahapelaamiseen, mutta yllätyslaatikoien ostaminen muistuttaa kuitenkin hyvin paljon rahapelaamista, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Johanna Vakkuri Ylelle.
– Taustalla olevat psykologiset mekanismit tavallaan opettavat lapsia ja nuoria rahapelillisiin elementteihin ja rahapelikulttuuriin. Tutkimuksissakin on todettu, että runsas lootboxien eli yllätyslaatikoiden ostaminen on yhteydessä myöhemmällä iällä esimerkiksi rahapeliongelmiin.
Alaikäisten ja nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen on arkipäiväistynyt.
EHYT ry:n selvityksen mukaan erityisesti lukiolaispojat ovat entistä kiinnostuneempia rahapelaamisesta ja suhtautuvat siihen aiempaa myönteisemmin. Puolet 18–24-vuotiaista miehistä pitää rahapelaamista trendikkäänä.
Vakkurin mukaan yksi syy taustalla on todennäköisesti juuri rahankäyttö digipeleissä.
– Jos on totuttu käyttämään digipelimaailmassa paljon rahaa, on ostettu vaikka yllätyslaatikoita, rahankäytöstä peleissä on tullut tuttu asia. Sitten kun nuori täyttää kahdeksantoista, ovet aukeavat joka suuntaan.
Vakkuri sanoo, että seuraavaksi nuori saattaa löytää esimerkiksi nettikasinot, joita nuorten tiedetään pelaavan paljon.
Vanhempien mukaan ostojen tekeminen peleissä tuntuu välillä jopa pakkomielteiseltä. Keskusteluja lasten kanssa sopivasta ostojen määrästä käydään jatkuvasti.
– Kyse on lapsista, jotka eivät vielä ymmärrä esimerkiksi rahan arvoa samalla tavalla kuin aikuiset. Jos vanhemmat eivät ymmärrä rajoittaa ostoja, se on tosi vaarallista. Lapsi ei ymmärrä, kuinka paljon rahaa voi kulua, vantaalainen kahden lapsen äiti Emmi Kyparissakos sanoo Ylen jutussa.
Sirkku Setänen puolestaan kertoo ostamisen aiheuttavan riitoja lähes päivittäin.
– Välillä tuntuu, että koko elämä pyörii niiden kellonaikojen ympärillä, milloin on taas seuraavaksi mahdollisuus ostaa jotain. Täytyy olla aika paljon ässiä hihassa, että saa lapset tekemään jotain muuta.
Sirkku Setäsen mukaan pelaamisen tai ostamisen rajoittaminen aiheuttaa riitoja perheessä päivittäin. Varsinkin kesälomalla lapset viettävät normaalia enemmän aikaa puhelimillaan.
– Välillä tuntuu, että koko elämä pyörii niiden kellonaikojen ympärillä, milloin on taas seuraavaksi mahdollisuus ostaa jotain. Täytyy olla aika paljon ässiä hihassa, että saa lapset tekemään jotain muuta.
Johanna Vakkurin muistuttaa, että lapset voivat pelejä pelatessaan altistua rahapelimainoksille, sillä useissa ilmaiseksi pelattavissa mobiilipeleissä joutuu katsomaan mainoksia pelissä edetäkseen. Joukossa on myös rahapelimainoksia.
– Mainoksilla tavallaan opetetaan rahapelaamisen kulttuuriin jo ihan todella nuoria lapsia, joiden elämään koko ilmiön ei pitäisi kuulua, Vakkuri sanoo Ylelle.
Heinäkuussa 2027 voimaan astuva uusi rahapelilaki päättää Veikkauksen yksinoikeuden rahapelitoimintaan ja tuo Suomeen kymmeniä uusia rahapeliyhtiöitä. Vakkurin uskoo, että rahapelijärjestelmän uudistus lisää rahapelimainonnan näkyvyyttä entisestään lasten ja nuorten kännykkäpeleissä.
