Foppa
Brändit

Foppa toi Suomeen uudenlaisen mediabudjettien rahoitusmallin, jonka avulla kasvuyhtiöiden markkinointibudjetit saattavat jopa moninkertaistua

18.6.2021 14:50
Toni Rajamäki
Suomalaisyrityksen avulla kasvuyhtiöt voivat saada markkinointibudjetteihinsa yli miljoonan euron investoinnin.

Markkinoinnin kasvurahoittajayritys Foppa tuo uusia tuulia suomalaisen yrityskentän rahoitusmarkkinoille. Yritys nimittäin tarjoaa suomalaisille kasvuyhtiöille mediabudjettien rahoitusmallia, joka perustuu tulonjakoon.

Suomessa ei ole ollut ennen Foppan syntymistä vastaavanlaista yritystä. Lähimmät suorat kilpailijat löytyvät Keski-Euroopasta, jossa tulonjakomalli on trendaava ilmiö – eikä syyttä. Rahoitusmalli nimittäin antaa kasvuyrityksille mahdollisuuden jopa moninkertaistaa markkinointibudjetin.

Yksinkertaistettuna Foppan sisaryhtiö kerää rahaa sijoittajilta, joiden varat suunnataan Foppan asiakkaiden markkinointiin. Asiakas maksaa rahoituksesta tietyn prosenttiosuuden liikevaihdostaan kuukausittain, kunnes sovittu takaisinmaksukatto on saavutettu. Tulonjakomallissa rahoitettava yhtiö ei anna Foppalle tai sijoittajille omistusosuutta, mikä tekee mallista asiakkaalle houkuttelevan.

Foppan perustajaosakkaan ja toimitusjohtajan Antti Kaihlasen mukaan tulonjakomalli toimii yleensä ottaen täydentävänä rahoituksena.

– Monesti asiakkaamme saattaa ottaa pankista lainaa ja järjestää osakeannin meidän rahoituksen lisäksi. Rahoituksemme on usein siis täydentävä palanen, joka kohdistuu suoraan markkinointiin, Kaihlanen kertoo MarkkinointiUutisille.

Rahoituksen lisäksi Foppa auttaa asiakkaitaan mediasuunnittelussa ja mediaostojen optimoinnissa. Yritys haluaa panostaa etenkin asiakkaidensa brändimarkkinointiin, joten suunnitelmat ovat pitkäjänteisiä. Koko rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi vain yhteen televisiokampanjaan,

– Monet ulkomaiset yhtiöt rahoittavat usein lyhyellä säteellä taktiseen mainontaan saadakseen tuottoa nopeasti. Me haluamme kuitenkin parantaa kasvuyhtiöiden brändejä ja maksimoida tuoton pitkällä aikavälillä.

Tyypillisesti Foppan asiakkaat ovat miljoonaluokkaan nousseita kasvuyhtiöitä, jotka tarvitsevat yli miljoonan euron markkinointibudjetin. Kaihlasen mukaan yhtiön tavoitteena on auttaa näitä yhtiöitä kasvamaan optimaalisesti isoksi ja tunnetuksi brändiksi. Useilla kasvuyhtiöillä on ongelmana nimenomaan markkinointieurojen puute. Tätä ongelmaa Foppa ratkoo, jos rahoitusta hakevan yhtiön tuote on kunnossa, markkinassa on tilaa kasvaa ja yrityksellä on oma markkinointiosasto tai markkinointikumppani.

Yksi tulonjakomallilla kasvua tehnyt yritys on kotimainen Dagsmark, joka valmistaa lemmikkien ruokaa. Dagsmarkin myynti kasvoi nopeasti 59 prosentilla Foppan rahoituksen siivittämänä. Kasvanut myynti johti lopulta selkeään liiketoiminnan kehitykseen, kun 2,9 miljoonan euron liikevaihto kasvoi vuodessa 4,6 miljoonaan.

Brändimarkkinoinnin arvostus kasvanut

Kaihlanen on kokenut tekijä mediamainonnan parissa, ja hän on saanut ilolla huomata, että suomalaisyrityksissä mennään koko ajan eteenpäin markkinoinnin ja etenkin brändimarkkinoinnin arvostuksen suhteen.

Hän kuitenkin sanoo, että ero esimerkiksi länsinaapuriin on edelleen valtava. Ruotsissa on jo vuosikaudet ymmärretty brändimarkkinoinnin merkitys, ja juuri siksi maassa syntyy kovalla syötöllä kansainvälisiä huippubrändejä.

– Vantaanjoessa saa virrata vielä paljon vettä ennen kuin olemme heidän tasollaan brändimarkkinoinnissa, Kaihlanen kiteyttää.

– Olemme kuitenkin oikealla tiellä. Markkinoinnista ja brändäämisestä puhutaan koko ajan enemmän. Suomessa ymmärretään jo paremmin, että brändiä kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti.

Aiemmista pelkotiloista on jo päästy hieman irti, mutta ei läheskään kokonaan. Brändin rakentamisen tulokset eivät pakosta näy heti pankkitilillä, ja se saattaa pelottaa monia yrityksiä. Siihen ongelmaan Foppa on halunnut puuttua.

– Monissa kasvuyrityksissä kysytään, mitä jos epäonnistumme ja emme saa tuottoa nopeasti? Meidän rahoitusmallillamme yritykset uskaltavat lähteä rakentamaan brändiä, koska maksut on sidottu yrityksen liikevaihtoon. Pelkoelementti laskee tällöin huomattavasti, Kaihlanen korostaa loppuun.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)