Kuvaaja:
Helli Palmgren
Kolumni

Et tule koskaan olemaan tarpeeksi hyvä, jos työskentelet markkinoinnin parissa

12.2.2024 7:05
Anttoni Heikura
Markkinoinnin ja mainonnan ala on poikkeuksellisen avoin arvostelulle. Harva meistä osaa nimetä sellaisia töitä, joista ei löydä mitään korjattavaa. Tarpeeksi hyväksi tulemisen sijaan markkinoijan kannattaa keskittyä etsimään konkreettisia ja saavutettavia tavoitteita, kirjoittaa Anttoni Heikura.

Tämä on minun ensimmäinen kolumnini. Olen pohtinut pääni puhki sitä, miten saan tästä tarpeeksi hyvän. Olen hehkuttanut tutuille ja kollegoille, että kohta tulee teksti ulos. Deadlinen lähestyessä tuska ja korjauskierrosten määrä kasvaa. Olen pohtinut yhä uudelleen, miten saan tästä tarpeeksi hyvän.

Suurin osa meistä haluaa tehdä hyvää jälkeä, on kyse sitten työstä tai vapaa-ajan harrastuksista. Pyrimme jokaisella suorituksellamme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällöin unohdamme  onnistumiset. Kun linssi kohdistuu korjauksiin, kaikki muu jää herkästi varjoon.

Markkinoinnin alalle hakeutuu usein erityisen intohimoisesti työhönsä suhtautuvia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat lapsesta asti piirtäneet kouluvihkonsa sivunreunukset täyteen tai kirjoittaneet lempiyhtyeensä musiikkivideoihin käsikirjoituksia. Teemme työtämme usein samalla intohimolla kuin noita kouluaikaisia piirustuksia ja kirjoituksia, mikä tarkoittaa sitä, että heijastamme työhömme palasia sielustamme ja identiteetistämme. Tällöin kritiikki osuu erityisen syvälle.

Vaikka tekisimme kaiken teknisesti oikein, onnistumisen mahdollisuutta heikentää se, että hyvin tehty työ on niin abstrakti käsite.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Usein sanotaan, että vain virheitä tekemällä opit paremmaksi. Tämä on varmasti osaltaan totta, mutta sanonta asettaa meistä jokaiselle valtavan taakan. Jos näemme työssämme pelkästään korjaamisen aihetta, tuntuu helposti siltä, että emme tee mitään oikein.

Otetaan esimerkiksi logon uusiminen. Logoa voi arvioida muun muassa teknisesti (rajaus, symmetria, väriteoria) tai sitten erottuvuuden, brändin osuvuuden tai ymmärrettävyyden kannalta. Nämä ovat hyviä mittareita, mutta eivät takaa sitä, että logo vetoaa suureen yleisöön. Vaikka tuntisimme kohderyhmän kuinka hyvin tahansa, on suuren yleisön suosion voittamisessa aina mukana ripaus mystiikkaa ja jopa tuuria. Vaikka siis tekisimme teknisesti kaiken oikein, onnistumisen mahdollisuutta heikentää se, että hyvin tehty työ on niin abstrakti käsite.

Markkinoinnin ja mainonnan ala on poikkeuksellisen avoin arvostelulle. ”Näitkö, kuinka surkea tuo mainos oli? En enää ikinä osta tuolta brändiltä mitään.” Näitä kommentteja jokainen alalla työskennellyt on kuullut – ja sortuu niihin herkästi itsekin. Ja kun kohderyhmänä on usein laaja yleisö, jokaisen palautteella on merkitystä.

Kun tavoitteet sidotaan realistisiin, saavutettavissa oleviin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa, luodaan paremmat mahdollisuudet hyvän syntymiselle.

Millainen palaute ja kiitos olisi sitten tarpeeksi? Hyviä suorituksia osaa nimetä meistä jokainen. Mutta sellaisia töitä, joista ei löydy mitään korjattavaa, on vaikea löytää. Ja sitä paitsi – täyttääkö mikään palaute oikeasti onnistumisen kaipuuta sisällämme, ja jos täyttääkin, niin kuinka pitkään tuo täyttymys kestää? Yleensä vain hetken, kunnes jahti jatkuu taas.

Mitä abstraktimpi tavoite on, sitä todennäköisemmin epäonnistumme sen tavoittelussa. Kun tavoitteet sidotaan realistisiin, saavutettavissa oleviin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa, luodaan paremmat mahdollisuudet hyvän syntymiselle. Ehkä onkin siis järkevää keskittyä hyväksi tulemisen sijaan siihen, että löydämme ympäriltämme konkreettisia ja saavutettavia tavoitteita.

Oma tavoitteeni oli saada tämä teksti valmiiksi. Tässä se nyt on. Eikä se muuten todellakaan ole tarpeeksi hyvä.

Anttoni Heikura on toiminut monipuolisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä noin 15 vuoden ajan. Päivätyössään hän vastaa hybridimarkkinointitoimiston henkilöstöstä, työilmapiirin kehittämisestä sekä tiedonhankinnan tiimistä. Kirjoitusten keskiöön hän nostaa uusia kulmia ihmisestä, motivaatiosta, kehittymisestä ja hyvinvoinnista.