Ilmiöt

ūüĒć Suurimmilla puolueilla on yli puolen miljoonan euron markkinointibudjetit kuntavaaleissa

Isojen puolueiden markkinointipanostuksissa ei ole valtavia eroja.
Kuva:
Kristian Tervo
ūüĒć Suurimmilla puolueilla on yli puolen miljoonan euron markkinointibudjetit kuntavaaleissa

ūüĒć Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempi√§, taustoittavia ja p√§ivitt√§isest√§ uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

MarkkinointiUutiset selvitti, millaisia markkinointipanostuksia isoimmat puolueet ovat tehneet kuntavaaleihin, jotka käydään tällä viikolla. Kysyimme käytössä olevia markkinointibudjetteja ja markkinointikeinoja viidestä suurimmasta puolueesta. Ainoastaan keskusta jätti vastaamatta MU:n tiedusteluihin.

Kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden puoluetoimistojen vastauksien mukaan isoimmilla puolueilla ei ole valtavia eroja markkinointibudjeteissa. Saatujen vastauksien perusteella isoin budjetti löytyy demareilta.

‚Äď Budjettimme on noin 700 000 euroa eli suurin piirtein saman suuruinen kuin viime kerralla, kertoo SDP:n puoluesihteeri Antton R√∂nnholm.

Noin puolen miljoonan euron valtakunnallinen budjetti l√∂ytyy ainakin my√∂s kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Kokoomuksen koko kuntavaalibudjetti on noin miljoona euroa, ja siit√§ 50‚Äď60 prosenttia on kohdistettu markkinointiin. Perussuomalaisten budjetti on noin 500 000 euroa.

Oletettavasti myös keskustan markkinointibudjetti on vähintään puoli miljoonaa, sillä puolueen vaalibudjetit ovat perinteisesti isoimpien joukossa.

Vihreiden markkinointibudjetti ei todennäköisesti yllä puoleen miljoonaan, mutta tarkka kokonaissumma ei ole tiedossa.

‚Äď Valtakunnallisen kuntavaalikampanjan mainosostoihin k√§ytet√§√§n t√§ll√§ kertaa noin 300 000 euroa. Summa ei kuitenkaan kata tuotanto- ja suunnittelukuluja, sanoo vihreiden kampanjap√§√§llikk√∂ Kirsi Syv√§ri.

Kun markkinointibudjetteja vertaa puoluetukiin, käyttävät puolueet markkinointiin prosentuaalisesti saman suuruisia summia. Puolueet laittavat keskimäärin noin 10 prosenttia tuistaan markkinointiin. Tässäkin valossa keskustan markkinointibudjetti yltänee puoleen miljoonaan euroon, sillä puolueen tuki on noin 5,5 miljoonaa euroa.

MU yritti selvittää myös sen, minkä puolueen ehdokkaat käyttävät eniten rahaa markkinointiin, mutta vastauksia saadaan vasta vaalien jälkeen. Perinteisesti valtaosa henkilökohtaisista budjeteista on muutamia satasia, joista lähes kaikki menee markkinointiin. Jokaisesta isosta puolueesta löytyy myös ehdokkaita, joiden budjetit ylittävät 10 000 euron rajan. Viime kuntavaaleissa suurin budjetti löytyi Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelta (kok.), jonka vaalibudjetti oli lähes 60 000 euroa. Tänä vuonna Vapaavuoren kantaan nousee saman puolueen pormestariehdokas Juhana Vartiainen (kuvassa), jonka kokonaisbudjetti on Vaalirahoitus-sivuston mukaan liki 56 000 euroa. Tästä summasta noin 50 000 euroa menee markkinointiin. Eniten Vartiainen käyttää internetmainontaan, johon hän laittanut lähes 36 000 euroa.

Lue my√∂s: Sosiaalinen media vaikuttaa yh√§ useamman √§√§nestysp√§√§t√∂kseen ‚Äď digitaaliset vaaliteltat nousevat nyt someen, tutkija sanoo

Some ei ole ottanut ylivaltaa

Saatujen vastauksien perusteella puolueiden markkinointitavat eiv√§t ole kokeneet isoja muutoksia. T√§n√§ vuonna on puhuttu paljon ‚Äúsomevaaleista‚ÄĚ, mutta puolueiden toimistoilta painotetaan, ett√§ sosiaalinen media ei ole ottanut erityisen suurta roolia suhteessa esimerkiksi 2019 eduskuntavaaleihin.

‚Äď Markkinoinnin painopiste on kallistunut sosiaalisen median puolelle jo muutama vuosi sitten. Somessa suuria yleis√∂j√§ on mahdollista tavoittaa melko kustannustehokkaasti, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Markkinointia on kuitenkin jouduttu digitalisoimaan pakon edessä, sillä koronakriisi on estänyt isojen tapahtumien järjestämisen.

‚Äď Puolueen tapahtumat ovat yksi markkinoinnin kanava, ja n√§in koronakev√§√§n√§ ne ovat olleet p√§√§osin virtuaalisia. Kev√§√§n aikana olemme j√§rjest√§neet esimerkiksi kaksi isoa virtuaalikiertuetta ymp√§ri Suomen ja useita erilaisia virtuaalitilaisuuksia, Kokko jatkaa.

Some ei ole kuitenkaan ottanut totaalista valtaa. Paljon riippuu siitä, mitä yksittäinen ehdokas haluaa. Osa keskittyy pelkästään someen, osa perinteiseen mainontaan. Monet luottavat kuitenkin monikanavaiseen viestintään.

‚Äď Bannerimainonta ja some eri muodoissa ovat lis√§√§ntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta viime vaaleista en koe aivan radikaalia eroa. Valtaosa kuntavaalien mainonnasta on ehdokkaiden ja kuntien osastojen mainontaa, joka voi olla kaikkea paikallislehdest√§ suorajakeluun ja Instagram-mainontaan. Ratkaisut riippuvat tekij√∂ist√§ ja ehdokkaista ja ovat erilaisia. Puolueella on k√§yt√∂ss√§ kaikki perinteiset mediat, kuten maakunnallisesti merkitt√§vien lehtien printtimainonta, tv- ja radiomainonta sek√§ ulkomainonta suuremmissa kaupungeissa maksullisilla pinnoilla, kertoo SDP:n R√∂nnholm.

Bannerimainonta ja some eri muodoissa ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta viime vaaleista en koe aivan radikaalia eroa.

Kyselyssä eniten poikkeaa perussuomalaisten ja vihreiden vastaukset, mutta nekin vain pienesti. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos nostaa esiin sosiaalisen median kohdalla orgaanisten julkaisujen merkityksen.

‚Äď Puolueen sanoma levi√§√§ somessa varsin hyvin ilman mainostamistakin. Sosiaalinen media ja ihmisten tapaaminen toreilla ovat meille t√§rkeimpi√§ muotoja levitt√§√§ sanomaa. Kaupallisen markkinoinnin puolella olemme k√§ytt√§neet sek√§ televisiota ett√§ radiota mainontakanavana. Etenkin radio on hyv√§ tapa tavoittaa ty√∂ss√§ k√§yvi√§ puolueen kannattajia, Gr√∂nroos kertoo.

Vihreiden kohdalla suurin ero löytyy printtimainonnassa.

‚Äď Emme ole kattokampanjoissa tehneet en√§√§ pitk√§√§n aikaan lehtimainontaa printiss√§, mutta paikallisissa kampanjoissa lehtimainonnallakin on roolinsa, Vihreiden Syv√§ri muistuttaa.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa