Kolumni

Pelkkä data ei riitä muotoilijalle – uuden luomiseen tarvitaan mutua ja hyppyjä tuntemattomaan

31.3.2021 7:00
Ulla Jones
The Crownin kaltaiset sarjat olisivat köyhää katsottavaa ilman tulkintaa. Niin olisivat myös tuotteet ja palvelut, joiden ratkaisut perustuvat vain faktoihin, huomauttaa Ulla Jones.

Törmäsin hiljattain työpaikkailmoitukseen, jossa haettiin palvelumuotoilijaa. Ilmoituksessa pisti silmään kohta, jossa työskentelyfilosofiaa kuvattiin seuraavasti: Emme usko mutuun ja oletuksiin, vaan perustamme ratkaisut ja päätökset tutkittuun tietoon. 

Näin toki kuuluu kirjoittaa datauskovaisuuden aikakautena. Todellisuudessa kuvaus rajaa luovan tekemisen erittäin ahtaaseen karsinaan ja on yhtä rajoittunut kuin ajatus siitä, että luovuus on sisäsyntyistä ja vaikutteista riippumatonta.

Luovan ihmisen ei tarvitse olla egokeskeinen tähtisuunnittelija, joka kanavoi luovia ratkaisuja omasta sisäisestä maailmastaan ja näkemyksestään. Olisi liikaa ja jopa mahdoton vaatimus odottaa, että ihminen pystyisi suoltamaan luovan idean toisensa jälkeen yksin ja ilman ulkopuolista apua. 

Moderni muotoilu ei myöskään koostu vain datan analysoinnista, pisteiden yhdistelystä ja prosessin mukaan A:sta B:hen etenemisestä siten, että samalla kaavalla saadaan kerta toisensa jälkeen takuuvarma lopputulos. On toiveajattelua olettaa, että kompleksiset haasteet ovat ratkaistavissa aina samaa reseptiä seuraamalla.

En kiellä, etteikö suunnittelun ruokana tulisi käyttää tutkimustietoa, analytiikkaa ja erilaisista datapisteistä kertynyttä informaatiota. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi kaikki kvantitatiivinen data antaa tietoa menneisyydestä. Voimme menneisyyden perusteella luoda tilastollisia malleja ja ennusteita, mutta silloin ne ovat arvauksia tulevasta, eivät faktoja.

Yksi muotoilijan tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky tehdä näkymättömästä näkyvää.

Uudet ideat ovat tuoreita siksi, että ne eivät täysin seuraa ennustettavaa logiikkaa eivätkä perustu totuttuun kaavaan. Jossain kohtaa kehitysprojektia tulee hetki, jolloin tietoa on kerätty tarpeeksi. On tutkimusta ja on dataa, mutta mitä sitten tehdään?

Sitten tarvitaan mutua. Jonkun on rohkeasti uskallettava ottaa hyppy tuntemattomaan, luotettava intuitioon ja täytettävä kuvaannollinen tai konkreettinen valkoinen paperi ehdotuksella, joka konkretisoi abstraktin sanahelinän yhdeksi, kaikille näkyväksi todellisuudeksi. 

Yksi muotoilijan tärkeimmistä ominaisuuksista onkin kyky tehdä näkymättömästä näkyvää. Hän on se, jonka työnä on tehdä tulkintoja.

Joka vuosi The Crownin uuden tuotantokauden pärähtäessä ruutuihin media päätyy spekuloimaan sarjan todenmukaisuutta. Ohjelman sanotaan olevan tositapahtumien inspiroima, mikä ei tarkoita, että se noudattelee orjallisesti todellisia tapahtumia. 

The Crownin kaltaiset sarjat olisivat köyhää katsottavaa ilman tulkintaa. Niin olisivat myös tuotteet ja palvelut, joiden ratkaisut perustuvat vain faktoihin. Voimme olla datainformoituja ja datainspiroituja, mutta muotoilu sisältää lupauksen muodon annosta ja siinä työssä mutu on erinomainen työväline.

Asiakaskokemuksen rakentaminen on muutakin kuin mittarien tuijottamista. Se on tekoja, uskallusta ja suunnan näyttämistä. Palvelumuotoilun moniosaaja ja ikuinen optimisti Ulla Jones analysoi kolumneissaan asiakaskokemuksen kehittämistä ja vaahtoaa joskus muutoksen hitaudesta.




MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)