Kolumni

Käy taisteluun luova luokka!

2.2.2021 9:10
Arto Sivonen
Suomalainen markkinointiviestintä kärsii näkemyksellisyyden puutteesta. Alalla on opittava ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita, politiikkaa ja ihmisyyttä, kirjoittaa Arto Sivonen.

Nyt se on poissa. Vanha kunnon Mömmö, joka 1994–2020 oli liiankin keskeinen osa kotimaista markkinointiviestintää. M&M oli aikansa kuva. Katteettoman hypen kritiikitön fanimedia, joka ei edes halunnut seurata maailman muutosta. Rakentavan äänen lisäksi M&M:lta puuttui kykyä kyseenalaistaa alan pinta-, palkinto- ja gaalakeskeisyyttä.  

Samasta näkemyksellisyyden puutteesta on kärsinyt myös koko suomalainen markkinointiviestintäkenttä. Jatkossa ei enää riitä, että keskustelemme sujuvasti datasta ja analytiikasta, vaan meidän on pakko oppia ymmärtämään myös yhteiskunnan rakenteita, politiikkaa ja ihmisyyttä. On pakollisen muutoksen aika.

Perinteisesti on ajateltu, että me luovuuden ammattilaiset olisimme megatrendien nerokkaita haistelijoita, jotka kulkevat visoissaan pari kvartaalia muita edellä. Joskus näin toki tapahtuukin, mutta ei riittävän usein. Yksi perushaasteista on, että olemme tottuneet välttämään yhteistyötä alamme ulkopuolisten asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Keskusteluyhteys, tai edes -halukkuus, on puuttunut tai vähintäänkin keskustelua on seurannut hämmentynyt siilipuolustus.

Koska aloitteellisuus on alalta puuttunut, emme ole pystyneet tuottamaan riittävästi yhteiskunnallisia innovaatioita, varsinkaan, jos joku herätyksen jo kokenut asiakas ei ole siihen rohkaissut. Alaltamme puuttuu myös haastamiskulttuuria sekä sisäisesti että ulkoisesti. Lopputuloksena on siksi liian usein pintaa raapaisevia kevyitä mainossuoritteita, tylsiä kampanjoita ja yliturvallisia konsepteja.

Osittain tämä johtuu pelosta. Siitä, että osaaminen on ollut vajavaista. Viimeistään nyt olisi ymmärrettävä, että pelkkä mainosalan hallitseminen ei riitä, vaan on pakko pystyä keskustelemaan aidosti myös kiertotaloudesta, hiilipäästöistä, YK:n ihmisoikeusjulistuksesta ja niiden vaikutuksista. Muuten ollaan väistämättä viherpesujen sekavassa ja vahingollisessa maailmassa.

On pakko pystyä keskustelemaan aidosti myös kiertotaloudesta, hiilipäästöistä, YK:n ihmisoikeusjulistuksesta ja niiden vaikutuksista.

Meidän kaikkien on hahmotettava paremmin syy-seuraussuhteita. Jos tätä ymmärrystä ei löydy, vaihtoehtoja on kaksi: joko tarvittavia asioita tehdään alalla jatkossakin huonosti tai niitä ei tehdä ollenkaan.

Pelko ja hämmennys kuuluu myös turhautumisena. ”Pitääkö kaikkien brändien muka olla aktivisteja?”. Totta kai pitää! Aktivismi ei tarkoita sitä, että firmat lähtevät barrikadeille. Vaan sitä, että ne ovat rohkeasti ja läpinäkyvästi osa yhteiskuntaa.

Myös terminologiaan on kiinnitettävä huomiota. Puhumme nyt paljon vastuullisuudesta, vaikuttavuudesta ja purposesta, mutta muotisanojen takana mikään on harvoin kehittynyt riittävästi myöskään yksilötasolla. Rohkeus muuttaa maailmaa ja samalla asiakkaan liiketoimintaa lähtee aina omasta elämästä. Ei ole järin puhua esimerkiksi inklusiivisuudesta, jos omasta työyhteisöstä löytyy lähinnä valkoisia keski-ikäisiä miehiä. Myös uudella terminologialla on merkitystä. On hyvä tietää, millä termeillä yhteiskunnalliseen keskusteluun pääsee kiinni. Ilman sanoja kun harvoin tulee myöskään tekoja.

Meillä kaikilla on tunnetusti yksi elämä. Meistä jokaisella pitäisi olla myös vain yksi arvomaailma, joka on samanlainen töissä ja kotona. Myös yksilötasolla muutos on pakollinen, mutta senkään ei ole pakko olla raju tai ehdoton. On parempi kehittyä hitaammin kuin ei ollenkaan.

Haasteita tässä kaikessa on paljon. Niiden ratkaisu löytyy yhteistyöstä. Tutkittua ja luotettavaa tietoa tarvitaan tässä maailmassa nyt enemmän kuin koskaan. Siksi laajempi yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden, aktivistien ja järjestöjen kanssa on alan elinehto.

Laajempi yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden, aktivistien ja järjestöjen kanssa on alan elinehto.

Mutta jotta tieto tavoittaa massoja, se täytyy pystyä kertomaan luovasti. Se on aina ollut alamme vahvuus. Meillä on poikkeuksellinen taito vedota tunteisiin, viestiä hankalistakin asioista samaistuttavasti ja kannustaa ihmisiä muutokseen. Kaikella tuolla on edelleen valtava merkitys ja kysyntä. Se taito pitää vain pystyä kanavoimaan paremmin kuin ennen. Ihmisen, yhteiskunnan, maailman ja koko alan hyväksi. On kiinnostavaa nähdä, millainen rooli Markkinointiuutisille murroksessa löytyy. Toivottavasti rohkea ja kantaa ottava. Onnea kapinaan. Sitä on kaivattu.

Arto Sivonen on markkinointialan viherpiipertäjä ja vastuullisuuden väsymätön saarnamies.


MAINOS
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS