Mainonta

Karkaatko sinäkin mainostauolla jääkaapille, MTV:n yksikön johtaja Susa Valvio?

25.4.2022 7:05
Iina Kansonen
MarkkinointiUutiset haastoi MTV:n People, Brand & Culture -tiimiä johtavan Susa Valvion paljastamaan, näprääkö hän mainostauolla kännykkää tai karkaako jääkaapille.

”Aika harva suomalainen itse asiassa lähtee mainostauolla jääkaapille, enkä tee siinä poikkeusta – ainakaan kovin usein. Mutta kännykän käyttöä mainostauon aikana harrastan kyllä, kuten moni muukin suomalainen. Nykyisin monet tv-ohjelmat ja -mainokset jopa ohjaavat siihen.

Johdan MTV:llä People, Brand & Culture -tiimiä. Mainonta on meille sisällöntuotannon edellytys. Jos haluamme säilyttää monimuotoisen media Suomessa, meillä on oltava myös kaupallisia medioita.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Suomalaisten televisionkatselua tutkivan Finnpanelin mukaan 70–80 prosenttia suomalaisista pysyy ruudun ääressä mainostaukojen aikana. Lineaarisessa televisiossa mainostavan ei tarvitse pohtia jääkaappikäyntejä, sillä mediatilan vaihdannan valuuttana on katkoyleisö. Mainostaja maksaa vain todennetuista kontakteista.

Suomalaiset katsoivat vuonna 2021 keskimäärin 35 mainosspottia päivässä.

Tv:n katselu on muuttunut tosi paljon. Me puhumme ammattikielellä total tv:stä eli siitä, että tv-sisältöjä katsotaan ison ruudun lisäksi paljon myös muilla laitteilla ja maksuttomista suoratoistopalveluista. Esimerkiksi maksuttomassa MTV-palvelussa mainoksilla on loppuunkatselutakuu. Finnpanelin mukaan suomalaiset katsoivat vuonna 2021 keskimäärin 35 mainosspottia päivässä.

Erityisesti tuotesijoitteluissa ja mainosyhteistöissä pyritään ohjaamaan toisen ruudun käyttöön. Lumen Researchin tekemän tutkimuksen mukaan toisen ruudun käyttäminen mainosten aikana ei heikennä mainoksen jättämää muistijälkeä. Tv-mainoksen vahvuus on äänessä ja liikkeessä. Vaikka et katso kuvaa koko ajan, kuulet, mitä tapahtuu. Tarinankerronta välittyy sitä kautta.

Väitän, ettei kasvua hakeville yrityksille ole edelleenkään olemassa toista niin tehokasta ja tavoittavaa massamediaa kuin televisio. Kuva, ääni ja liike mahdollistavat tarinoiden kertomisen ja tunteisiin vetoamisen.

80-luvun tv-mainoksissa suurin piirtein lueteltiin tuoteselosteita.

Jos katsotaan menneisyyteen, muutosta on tapahtunut. 80-luvun tv-mainoksissa suurin piirtein lueteltiin tuoteselosteita. Nyt halutaan vaikuttaa tunteisiin ja ohjata ihmisiä toimimaan, esimerkiksi menemään verkkoon brändin pariin.

2020-luvun tv-mainoksissa tarinankerronnalla on suuri rooli. Jingleihin ja sloganeihin luotetaan, mutta televisiossa nähdään paljon myös taktisia spotteja, joissa mainostetaan vaikkapa alennusmyyntejä. Niillä on tutkitusti vahva vaikutus myyntiin.

Suomalainen tv-mainonta on tänä päivänä tosi laadukasta. Jostain syystä parhaiten mieleeni ovat jääneet kuitenkin vuosikymmenten takaiset mainokset. Esimerkiksi DNA:n Elämä on ja McDonaldsin Syökää kanaa olivat mainoksia, joista tuli ilmiöitä.

Muistan hyvin myös Saarioisten oivaltavat ja herttaiset Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat -mainokset. Lisäksi Pauligin Juhlamokka-mainokset ovat jääneet hyvin mieleeni. Niissä kerrottiin vaikuttavia tarinoita suomalaisista kädentaitajista. Se oli tapa luoda tunnetta suomalaiseen kahvituotteeseen.”