MAINOS: Knowit

Jokaisella digitaalisella palvelulla on sekä jalanjälki että kädenjälki. Tavoitteenamme Knowit Experiencessa on maksimoida digitaalisten palveluiden positiivisia vaikutuksia eli kädenjälkeä, ja minimoida niiden aiheuttamia haittoja, eli jalanjälkeä. ICT-sektorin aiheuttama hiilijalanjälki on jo suurempi kuin esimerkiksi lentoliikenteen, ja alan osuus kasvaa jatkuvasti. Kasvusuunnasta huolimatta hiilijalanjäljen huomioimisesta verkkopalveluiden suunnittelussa ei ole vielä liikaa puhuttu Suomessa.

Suurin osa internetissä liikkuvasta datasta ja hiilijalanjäljestä aiheutuu videoiden katselusta YouTuben tai Netflixin kaltaisten palveluiden kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yritysten verkkosivustojen, asiointipalveluiden tai verkkokauppojen hiilijalanjälki olisi merkityksetön. Internetin osuus kaikista päästöistä on tällä hetkellä noin 3,7 prosenttia. Jos internet olisi valtio on arvioitu, että vuonna 2025 sitä enemmän päästöjä aiheuttaisivat vain Kiina, Intia ja Yhdysvallat, eli se olisi maailman neljänneksi suurin saastuttaja. Asialle pitää tehdä muutos. 

Mitä asialle voi siis tehdä?

Digipalveluiden aiheuttama hiilijalanjälki on monien eri tekijöiden summa. Yhtälöön kuuluvat niin palvelun suunnittelu ja ulkoasu, teknologiavalinnat, palvelinratkaisut sekä itse palvelun sisällöt. Merkitystä on toki näiden asioiden lisäksi myös loppukäyttäjien laitteiden käyttämällä energialla.

Vastuullisuus voi tuntua alkuun vaikealta aiheelta tarttua, ja aihe kaipaa ympärilleen konkretiaa. Vastuullisempien digipalveluiden eteen voi tehdä useampia asioita, joista suurin osa on varsin helppoja toteuttaa. Alta löydät 8 verkkopalveluiden ytimessä olevaa asiaa, joita parantamalla saat tehtyä palvelustasi huomattavasti ympäristöystävällisemmän.

1. Suunnittelu ja elinkaari‍

Kun työpöydälle osuu uuden palvelun suunnittelu tai konseptointi, on hyvä alkuun kyseenalaistaa, onko palvelulle oikeasti tarvetta? Jos vastaus on kyllä, on hyvä seuraavaksi miettiä palvelun elinkaarta. Digitaalisten palveluiden suunnittelu ja tuotanto vaatii paljon työvoimaa ja energiaa, joten tekemisen on hyvä olla perusteltua. Pyri palvelun suunnittelussa ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa ja joiden elinkaari ulottuu lähtökohtaisesti vuosiksi eteenpäin. 

2. Ulkoasu

Ulkoasulla on myös oma roolinsa. Värien käytöllä voidaan vaikuttaa palvelun energiatehokkuuteen. Suosi tummia värejä - ne kuluttavat vähemmän energiaa kuin kirkkaat värit, sillä niiden näyttäminen vaatii näytöiltä vähemmän energiaa. Viime aikoina suosiota kasvattaneiden tummataustaisten ”dark modejen” käyttö ei ole hyväksi vain loppukäyttäjän parempien yöunien näkökulmasta, vaan tekee samalla palvelusta ekologisemman. Valitse siis brändiohjeistuksesta ne värit, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Huomioi värien valinnassa kuitenkin myös kontrastit, jotta tekstit pysyvät luettavina, jos taustat ovat tummia.

Myös fonteilla voi optimoida energiankäyttöä. Jos palveluun ladataan useampia eri fontteja ja leikkauksia, tämä kasvattaa ladattavan datan määrää. Fonttivalinnoissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan (ja brändiohjeistus huomioiden) suosia nk. ”web safe” -fontteja, kuten Arialia tai Verdanaa, joita ei tarvitse erikseen ladata, tai vähintään karsia fonttien eri leikkausten käytön määrää verkossa. 

3. Teknologia ja koodin optimointi‍

Sivuston nopea latautuminen säästää sekä energiaa että kävijän hermoja. Sivuston latausnopeus näkyy myös hakukoneiden silmissä positiivisena asiana. Sivuston teknisessä toteutuksessa koodi kannattaa toki jo lähtökohtaisesti olla laadukasta, mutta sitä pystytään myös jälkikäteen optimoimaan. Hyvänä esimerkkinä toimii lazy loading -toiminnallisuus. Sen sijaan että koko sivu ladataan kerralla, lazy loading mahdollistaa sisällön lataamisen sitä mukaa kun käyttäjä etenee sivulla. 

Eri ohjelmointikielillä ja teknologiavalinnoilla on eronsa niiden energiatehokkuudessa. Palveluita voidaan rakentaa monenlaisella arkkitehtuurilla, ja me Knowit Experiencessa olemme panostaneet viime aikoina paljon Jamstack-arkkitehtuuriin, jonka avulla energiatehokkuutta pystytään lisäämään huomattavasti. Jamstack-sivustot latautuvat nopeammin ja niitä on helppo skaalata suurillekin kävijämäärille ilman että palvelinkapasiteettia pitää kasvattaa. Todellinen win-win –tilanne, sekä käyttäjien että ympäristön näkökulmasta.

4. Palvelinratkaisut

Verkkopalvelut tarvitsevat toimiakseen myös palvelimen. Palvelimen valinnassa olennaista on miettiä seuraavia asioita: käyttääkö palvelin uusiutuvaa energiaa, skaalautuuko se tarpeen mukaan, onko sen sijainti mahdollisimman lähellä loppukäyttäjiä, jolloin tiedonsiirtoon kuluu vähemmän energiaa, ja onko hostingia tarjoava yritys itse omassa toiminnassaan vastuullinen.

5. Kuva- ja videosisällöt

Jos valitset tässä artikkelissa mainituista toimenpiteistä todo-listalle yhden, niin valitse tämä. Suurin osa verkkopalveluiden aiheuttamasta dataliikenteestä on kuvia ja videoita, ja oikean kokoisilla ja tiedostomuotoisilla kuvilla on iso merkitys. Kokonaan ilman kuvia sivustoja ei kuitenkaan tarvitse riisua, mutta kuvien ja videoiden osalta on hyvä ymmärtää tärkeimmät käytännöt.

Käytä kuvia harkiten – sisältö on todennäköisesti relevantimpi ilman kuvaa, kuin geneerisen kuvapankkikuvan kanssa.

Kiinnitä huomiota kuvan tiedostomuotoon. JPG-muotoiset kuvat ovat parempi vaihtoehto ja tiedostokooltaan merkittävästi PNG:tä pienempi. Vielä PNG:täkin tehokkaammin pakattu formaatti on WebP, mutta kaikki selaimet eivät kuitenkaan vielä tue sitä.

Optimoi kuvat – usein verkkopalveluissa on jo itsessään ominaisuus, joka skaalaa ja pakkaa kuvat automaattisesti oikeaan kokoon. Jos tällaista ominaisuutta ei ole, kuvat pitäisi optimoida koon osalta ennen kuin ne lataa sivustolle. 

Videot ovat usein se eniten kaistaa kuluttava osa ladattavasta sivusta. Varsinkin videot, jotka lähtevät pyörimään automaattisesti käyttäjän tultua sivulle, saattavat aiheuttaa suuren datamäärän. Lisää videoita sivustolle siis harkiten. Jos video ladataan kolmannen osapuolen palvelusta, kuten YouTubesta tai Vimeosta, on ratkaisevaa se, kuinka ekologisesti kyseinen palvelu pyörii. YouTube kertoo käyttävänsä 100 % uusiutuvaa energiaa.

Jos käytät palvelussasi animaatioita, kannattaa niissä suosia mahdollisuuksien mukaan SVG-animaatioita, ja sanoa GIF-animaatioille jyrkkä ei. ‍

6. Tekstisisällöt

Löytääkö käyttäjä helposti hakemansa sisällön? Mikäli näin ei tapahdu, käyttäjällä kuluu enemmän aikaa tiedon etsimiseen ja näin kuluu turhaa energiaa. Sisällön hakukoneoptimointi ei siis vain takaa parempaa sijoitusta hakukoneissa, mutta on myös ekologista. Ymmärrettävä ja saavutettava sisältö on avainasemassa niin käyttäjän käyttökokemuksessa, kuin myös sivuston vastuullisuudessa. Sivuston tekstisisällöt kannattaa tarkistaa aika ajoin, ovatko ne relevantteja ja vastaavatko ne kävijöiden tarpeita. Voit selvittää näitä esim. Googlen Search Consolen avulla, tai jos sivustollasi on sisäinen hakutoiminto, katsomalla sen statistiikasta sivustolla tehtyjä hakuja ja vertaamalla sitä sivustosi olemassa olevaan sisältöön.

7. Käyttäjäpolut

Käyttäjän halutaan löytävän palvelusta etsimänsä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähillä klikkauksilla. Panostamalla riittävästi informaatioarkkitehtuuriin ja hyvin suunniteltuihin käyttäjäpolkuihin saavutetaan tyytyväisiä asiakkaita – ja tästä myös ympäristö kiittää. Käy siis läpi sivustosi rakenne ja tarkista että sivut ovat loogisessa, hierarkisessa rakenteessa toisiinsa nähden ja tärkeimmät sisällöt löytyvät navigaatiosta. Tarkista myös, että alasivuille on riittävästi linkitystä ja myös niille löydetään.

8. Seurantatyökalut‍

Useimpiin digipalveluihin ja verkkosivustoihin on asennettu joku kolmannen osapuolen seuranta ja/tai mainostageja. Nämä skriptit saattavat kuormittaa sivustoa paljonkin, koska ne ladataan yleensä jokaisella sivulatauksella erikseen. Tarkista siis, että sivustolla käytetään vain sellaisia tageja ja skriptejä, jotka ovat oikeasti tarpeellisia ja poista käytöstä turhat.

Testaa oma hiilijalanjälkesi

Olemme Knowitilla kehittäneet oman hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla voit testata yksittäisen verkkosivuston aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Laskuria voit kokeilla osoitteessa https://co2sivustolaskuri.fi/. Laskuri muodostaa arvion palvelun aiheuttamista päästöistä ja kertoo, kuinka hyvä tulos on. Laskuri pohjautuu Green Web Foundationin kehittämään laskentamalliin.

Oletko uusimassa verkkopalveluanne, heräsikö kiinnostus verkkopalvelun optimoimisesta vastuullisemmaksi tai haluatko kuulla aiheesta lisää? Tutustu Knowit Experiencen vastuullisuustarjoamaan täällä tai ota yhteyttä Christeriin, autamme mielellämme kaikissa verkkopalveluihin liittyvissä tarpeissa!